Hartaus sunnuntaille 16.2.

Kylvämme Jumalan sanan siemeniä

Siementen kylväminen on jännittävää puuhaa ja kuuluu monen kerhon keväisiin askareisiin. Koskaan ei tiedä, moniko siemenistä itää ja monestako itäneestä siemenestä kasvaisi kukkiva kasvi.

Lapset lappavat multaa tyhjiin viilipurkkeihin ja humpsauttavat sekaan läjän siemeniä. Toisten mielestä kasteleminen on parasta puuhaa ja vettä lorautetaan naapurinkin purkkiin. Sitten purkit ikkunalaudalle päivänpaisteeseen kasvamaan ja toivomaan parasta. Kun jokin siemenistä sitten itää, sitä yhdessä ihmetellään ja siitä riemuitaan.

Kylvämme jatkuvasti Jumalan sanan siemeniä ympärillemme. Toinen jättää ajatuksen siemenen itämään. Yksi kuuntelee ja rohkaisee. Kolmas tuo valon tullessaan huoneeseen. Ja me kaikki teemme samaa Jumalan työtä.

Mutta kasvaminen on hidasta puuhaa ja työn tuloksettomuus alkaa välillä turhauttaa. Haluaisimme nähdä kovan työmme tulokset heti. Mutta kun perustana on Jeesus Kristus voimme luottaa siihen, että kasvua tapahtuu. Harvoin jos koskaan saamme olla todistamassa kylvämiemme siementen tuottamaa satoa.

Kun kerhokausi lähenee loppuaan, lapset kiikuttavat kasvinsa tyytyväisinä kotiin jatkamaan kasvuaan. Toiset kasvit ovat jo hieman isompia, toiset vasta pilkistävät mullasta. Toivottavasti lapset muistavat kastella kukkaa, minä mietin.

“Toinen kylvää, toinen korjaa.” Ja ehkä näin on hyvä ja oikein. Emme voi rehennellä työmme saavutuksilla tai vertailla tuloksia keskenämme kuinka jyviä tippuu taivaalliseen pistepörssiin. Jumalan työ vaatii nöyryyttä, sillä vain Jumala antaa kasvun.

Minna Virtanen
nuorisotyönohjaaja, Tyrnävän seurakunta

Psalmi: Ps. 44:2–5
1. lukukappale: Hoos. 10:12–13
2. lukukappale: 1. Kor. 3:7–15
Evankeliumi: Joh. 4:31–38

Ps. 44: 2–5
Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,
isämme ovat meille kertoneet,
minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.
  Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat
  ja istutit isämme tähän maahan,
sinä murskasit kansat
ja päästit isämme vapauteen.
  He eivät vallanneet maata omalla miekallaan,
  ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon,
vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi,
sillä sinä rakastit heitä.
  Sinä olet kuninkaani ja Jumalani,
  sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.

Hoos. 10: 12–13
Kylväkää oikeudenmukaisuutta,
korjatkaa uskollisuutta!
Raivatkaa itsellenne uudispelto!
Nyt on aika etsiä minua, Herraa,
minä tulen varmasti
ja annan teille siunauksen sateen.
Mutta te olette kyntäneet jumalattomuuden peltoa,
korjanneet vääryyden satoa,
syöneet valheen hedelmää.
Te olette luottaneet omiin neuvoihinne
ja suureen sotajoukkoonne.

1. Kor. 3: 7–15
Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun. Istuttaja ja kastelija ovat samassa työssä, mutta kumpikin saa palkan oman työnsä mukaan. Me olemme Jumalan työtovereita, te olette Jumalan pelto ja Jumalan rakennus.
Jumalalta saamani armon mukaan olen taitavan rakentajan tavoin laskenut perustuksen, jolle joku toinen rakentaa. Mutta kukin katsokoon, miten rakentaa. Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea. Rakennetaanpa tälle perustukselle kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, aikanaan tulee ilmi, mitä kukin on saanut aikaan. Tuomiopäivä sen paljastaa: se päivä ilmestyy tulenliekeissä, ja tuli koettelee, millainen itse kunkin aikaansaannos on. Se, jonka rakennus kestää, saa palkan. Se taas, jonka rakennus palaa, kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi.

Joh. 4: 31–38
Opetuslapset sanoivat Jeesukselle: ”Rabbi, tule syömään.” Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Opetuslapset kummastelivat keskenään: ”Onko joku tuonut hänelle syötävää?” Mutta Jeesus jatkoi: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. Te sanotte: ’Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.’ Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toinen kylvää, toinen korjaa.’ Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.”