Kolumni: Pikakuluttaja

27.2.20

Ihmisillä on nyt enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan aiemmin ja silti koko ajan kiire ja kova stressi. Ymmärrän hyvin niitä, jotka haluavat pois tästä oravanpyörästä, kirjoittaa Marika Kamps.


Marika Kamps

Tyttäreni tulee koulusta, katsoo jääkaappiin ja valittaa: miksi ei ole MUN jogurttia?

Vastaan, että söit eilen viimeisen ja huomenna käydään kaupassa, syö jotain muuta. Hän möykkää, että haluaa just sitä eikä mitään muuta.

Jään miettimään: Tähänkö on tultu (itseppä olen lapseni opettanut)? Miksi meidän jääkaapissa pitää olla jokaiselle omaa jogurttia?

Pitääkö kaupoissa olla koko ajan tarjolla kaikkea kaikille?

Pitääkö kaupoissa olla koko ajan tarjolla kaikkea kaikille?

 

Lopputuloksena ruokitaan jätekonttia sillä, mikä on jäänyt myymättä, kun ihmiset eivät ole halunneetkaan juuri sitä ruokaa.

Voiko kauppias sanoa asiakkaalle, että tilaamme vain sen minkä saamme myytyä ja saamme lisää kysymääsi tuotetta ylihuomenna?

Sama pikakulttuuri koskee muutakin. Vastikään katsoin televisiosta dokumenttia, joka kertoi vaatteiden jätemassasta ja sen ongelmista. Näyttäisi siltä, että suosimme ”pikamuotia”; halpaa ja epäkestävää vaikka järki sanoisi, että kannattaa suosia kotimaista ja kestävää.

Olemme myös tiedon pikakuluttajia, hyvin lyhyessä ajassa saamme paljon tietoa maailman joka kolkasta. Osaammeko pikatiedon tulvasta valita sen, mikä on oikeaa tai tärkeää?

Tarvitsemmeko kaikkea sitä tietoa, mitä YouTube, IG, Facebook tai Twitter meille tarjoilee?

Vaikuttaa siltä, että haluamme elää koko elämän pikavauhtia: pikaruokaa, pikadieetti, pikalaina, pikasiirto, pikaposti ja niin edelleen.

Mitä teemme kaikella sillä vapautuvalla resurssilla, jonka pikaeläminen tarjoaa? Ihmisillä on nyt enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan aiemmin ja silti koko ajan kiire ja kova stressi.
Ymmärrän hyvin niitä, jotka haluavat pois tästä oravanpyörästä. He ovat huomanneet vauhdin tuoman sokeuden.

Tai niin ainakin uskon, samalla toivoen, että jonakin päivänä myös minulla riittää rohkeutta todeta tilanne ja jäädä tien pientareelle katselemaan esiin pursuavia voikukkia.

Kirjoittaja on Limingan seurakunnan diakoni

=> Kommentoi ja anna palautetta kolumnista

Lue lisää aiheesta:

Limingan seurakunta Näkemyksiä