Hanna-Maija Holmi huomasi Norjassa, kuinka paljon antoisampaa on tehdä hoitotyötä ajan kanssa

Maalaistalon pihalla on lasten liukumäki ja leluja. Ohi vilahtaa harmaa kissa ja aitauksen takana maailmanmenoa ihmettelee kaksi lammasta.

Ylikiimingin Alavuotossa sijaitsevassa talossa asuvat Hanna-Maija ja Markus Holmi seitsemän lapsensa kanssa. Koronapandemian laannuttua porukkaan liittyy silloin tällöin myös uutta väkeä, sillä Holmit ryhtyivät äskettäin ikäihmisten perhehoitajiksi.

Tavoitteena tarjota omaa aikaa

Haave uudesta työnteon tavasta syntyi Holmien asuessa pari edellistä vuotta Nuorgamissa.
Norjan puolella töissä käynyt Hanna-Maija huomasi eron norjalaisten ja suomalaisten hoitajien mahdollisuudessa antaa aikaa hoidettavalle.

– Suomessa vanhusten luona vietettyä aikaa mitataan kellolla, Norjassa jokaisen asiakkaan saattoi kohdata kiireettömästi, perushoitajana työskennellyt Hanna-Maija sanoo.

– Halusin saman mahdollisuuden yksilölliseen kohtaamiseen myös täällä Suomessa.

Holmit kävivät ikäihmisten perhehoidosta kiinnostuneille suunnatun valmennuksen. Lisäksi kotia muokattiin tulevia asiakkaita varten.

– Teimme lastenhuoneista kaksi kahden hengen huonetta ikäihmisille. Lapset saivat tilat talon vanhalta puolelta, aikaisemmin rakennusteollisuudessa työskennellyt Markus Holmi kertoo.

Perhehoitajia on vielä vähän, mutta määrä lisääntyy

Holmit ovat osa laajenevaa perhehoitajien joukkoa. Ikäihmisten perhehoitajia ei vielä ole määrällisesti paljon, sillä lasten ja kehitysvammaisten perhehoito on yhä ikäihmisten perhehoitoa yleisempää. Suhteellisesti hoitomuoto on kuitenkin viime vuosina yleistynyt.

– Kun Suomessa oli vuonna 2010 perhehoidossa 79 ikäihmistä, vuonna 2018 heitä oli jo 1 400, kertoo perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen.

Perhehoitoliitossa työskentelevän Leinosen mukaan ikäihmisten perhehoitoa tarjottiin toissa vuonna 35 kodissa Pohjois-Pohjanmaalla.

– Valtakunnallisesti ainoastaan Pirkanmaalla oli tätä enemmän perhehoitokoteja.

Joitakin vuorokausia kerrallaan

Suurin osa ikäihmisten perhehoitajista tarjoaa lyhytaikaista hoitoa. Tämä tarkoittaa yleensä pisimmillään kahden viikon jaksoa. Tämä on myös Hanna-Maija ja Markus Holmin suunnitelma.

– Meille voivat tulla esimerkiksi kotihoidon asiakkaat tai omaishoidettavat hoitajiensa vapaapäivien ajaksi, Hanna-Maija Holmi kertoo.

Perhehoidon etuina pidetään erityisesti kodinomaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Holmit kertovat kannustavansa ikäihmisiä toimeliaisuuteen.

– Meillä ei ole kiirettä ja esimerkiksi pukeutumisen voi halutessaan hoitaa kaikessa rauhassa itse, Hanna-Maija Holmi toteaa.

– Perheen askareisiin on mahdollista osallistua voinnin mukaan. Tähän mennessä olemme muun muassa ulkoilleet ja koonneet palapelejä.

Virikkeitä tarjoavat myös perheen lemmikit: pihapiirissä vilistää lampaiden ja kissan lisäksi koira, kanoja, viiriäisiä ja kani.

Koko perheen on oltava asian takana

Ikäihmisen hoito perheessä vaatii myönteistä suhtautumista jokaiselta hoitavan perheen jäseneltä.

– Jos valmennuksen aikana tehtävissä haastatteluissa yksikin perheenjäsen suhtautuu asiaan nihkeästi, perhehoitoa ei voi aloittaa, Raija Leinonen sanoo.

Lasten tukiperheenä vuosia toimineet Hanna-Maija ja Markus Holmi ovat lapsineen tottuneet siihen, että paikalla on oman porukan lisäksi muita.

– Ikäihmisten perhehoito rikastaa lastenkin elämää, kun isovanhemmat eivät ole enää mukana arjessa, tulevaisuudessa myös kehitysvammaisten perhehoitovalmennukseen osallistuvat Holmit toteavat.

Monenlaista perhehoitoa

• Ikäihmisen perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista, ympäri- tai osavuorokautista ja tapahtua hoitajan tai hoidettavan kotona.
• Perhehoitaja tekee hoidosta toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa.
• Perhehoidosta kiinnostuneen kannattaa olla yhteydessä kuntaan, sillä perhehoito on kunnan myöntämä sosiaalipalvelu.