Kuva: Anna-Mari Kilpijärvi

Hartaus pääsiäispäivälle 12.4.

9.4.20

Ajattele, synnit ovat anteeksi annetut eikä kuolemalla olekaan lopullista valtaa!


Vie viesti eteenpäin!

Nuorten kanssa on ihanaa työskennellä. Heidän elämänilonsa ja energiansa imee mukaansa. Muistan rippikoululeiriltä vuosien takaa raamattudraaman, jonka aihe eräällä ryhmällä oli pääsiäisaamu.
Toteutus haki vertaistaan. Yksi ryhmäläisistä makasi valkoisessa vaatteessa näyttämöllä, silmät kiinni. Viisi ryhmäläistä kulki hypähdellen eri suunnilta poikki näyttämön. Heillä oli käsissään kukkia, joita he heittivät maassa makaavan päälle ja lausuivat kuorossa useita kertoja: ”Herää jo, Jeesus rakas.” Yhtäkkiä maassa makaava nousi, katseli ympärilleen ja lausui sitten päättäväisesti: ”Jaaha, minulla jäikin duuni kesken. Tulkaa, mennään.” Sitten koko ryhmä lähti pois iloisesti hälisten.
Ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin. Näin me lausumme uskontunnustuksessa. Jeesus astui alas tuonelaan, mutta nousi kolmantena päivänä kuolleista. Uskommeko kaiken tämän? Turvaudummeko ristin sovitukseen ja syntyykö meissä ilo ylösnousemuksen ihmeestä. Lähdemmekö kertomaan ihmeestä, keskellämme elävän ja vaikuttavan Herran seurassa, nimessä ja voimassa?
Anteeksiantamus ja uuden elämän lahja on jaettava eteenpäin. Työtä on tehtävä – mutta tämän riemullisempaa työtä ei ole. Ajattele, synnit ovat anteeksi annetut eikä kuolemalla olekaan lopullista valtaa!
Pitkäperjantain synkkyydestä on lyhyt matka pääsiäiseen. Matkaan mahtuu silti yöllisiä hetkiä. Elämässä on kärsimystä, sitä emme voi väistää. Surua ja kuolemaa on yhä. Yön pimeydessä näköalat kaventuvat, murhe valtaa mielen. Pelkäämme huomista. Mitä se tuo tullessaan?
Silloin on hyvä ristiä kädet ja hakeutua viimeisin voimin vaikkapa seuraavan rukouksen turviin: ” Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä! Siivillänsä meitä peitä, älä meitä koskaan heitä! Aamen.”

Timo Juntunen
Hailuodon kirkkoherra

 

 

Pääsiäispäivä
Ps. 118:15-23 (24)
Hoos. 6: 1-3 TAI Hes. 37: 1-14
1. Kor. 15: 12-22
Joh. 20: 1-10

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.

Ps. 118:15-23 (24)

Kuulkaa, miten voitonhuuto kajahtaa,
riemu raikuu pelastettujen majoilta:
  Herran käsi on voimallinen! Herran käsi on meidän yllämme.
  Herran käsi on voimallinen!
Minä en kuole, vaan elän
ja kerron Herran teoista.
  Hän kyllä kuritti minua
  mutta ei antanut kuoleman valtaan.
Avatkaa minulle vanhurskauden portit!
Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
  Tämä on Herran portti,
  josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua
ja pelastit minut.
  Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,
  on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki,
Herra teki ihmeen silmiemme edessä.
  (Tämän päivän on Herra tehnyt,
  iloitkaa ja riemuitkaa siitä!)

Hoos. 6: 1-3

Tulkaa, palatkaamme Herran luo!
Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa,
hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat.
Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät,
kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös,
ja niin me saamme elää ja palvella häntä.
Ottakaamme opiksemme,
pyrkikäämme tuntemaan Herra!
Hän tulee, se on varmaa
kuin aamun koitto.
Hän tulee kuin sade,
kuin kevätsade, joka kastelee maan.

TAI

Hes. 37: 1-14

Herran käsi tarttui minuun, ja Herran henki vei minut kauas pois ja laski minut keskelle laaksoa, joka oli täynnä kuolleitten luita. Hän kuljetti minua yltympäri niiden ylitse, ja minä näin, että luita oli laaksossa hyvin paljon ja että ne olivat rutikuivia.
Herra sanoi minulle: ”Ihminen, voivatko nämä luut herätä eloon?” Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi: ”Sano profeetan sana näille luille, sano niille: Te kuivat luut, kuulkaa Herran sana! Näin sanoo Herra Jumala näille luille: Minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Minä panen teihin jänteet, kasvatan ympärillenne lihan ja peitän teidät nahalla, ja minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra.”
Minä puhuin saamani käskyn mukaan, ja minun vielä puhuessani alkoi kuulua kovaa kalinaa, kun luut lähenivät toisiaan ja liittyivät yhteen nivel niveleltä. Minä näin, että niiden päälle kasvoi jänteet ja liha ja että nämä saivat nahan ympärilleen, mutta elämää niissä ei ollut.
Herra sanoi minulle: ”Ihminen, kutsu sanallasi henkeä ja sano sille: Näin sanoo Herra Jumala: Tule, henki, tule taivaan neljältä tuulelta ja mene näihin surmattuihin, niin että ne heräävät eloon.” Minä puhuin niin kuin Herra minua käski, ja luihin tuli henki. Ne heräsivät eloon ja nousivat maasta, ja siinä oli luvuton ihmisjoukko.
Herra sanoi minulle: ”Ihminen, nämä luut ovat Israelin kansa. Kaikki israelilaiset sanovat: ’Luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyt, me olemme hukassa.’ Sen tähden julista heille: Näin sanoo Herra Jumala: Minä aukaisen teidän hautanne, päästän teidät, oman kansani, haudoistanne ja vien teidät Israelin maahan. Te tiedätte silloin, että minä olen Herra, kun minä aukaisen hautanne ja päästän teidät, kansani, haudoistanne. Minä panen teihin henkeni, niin että te heräätte eloon, ja vien teidät maahanne. Silloin te tiedätte, että minä, Herra, teen sen minkä olen luvannut tehdä. Näin sanoo Herra.”

1. Kor. 15: 12-22

Jos kerran julistetaan, että Kristus on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä voivat sanoa, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne. Silloin nähdään, että olemme antaneet Jumalasta väärän todistuksen, kun olemme väittäneet hänen herättäneen Kristuksen – mitä hän siis ei ole tehnyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. Ellei kuolleita herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa. Ja silloin nekin, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskoen, ovat joutuneet perikatoon. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.
Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet. Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi.

Joh. 20: 1-10

Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle.
Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista.
Opetuslapset lähtivät haudalta majapaikkaansa.

 

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko