Kuva: Pixabay

Hartaus sunnuntaille 5.4.

3.4.20

Palmusunnuntain nimi viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin pajunoksia ja niistä tehtyjä koristeita.


Esiin nousikin rakkauden tekoja

Palmusunnuntaina alkava hiljainen viikko on tänä keväänä konkreettisesti hiljainen. Kaupunkien kadut ovat autioina. On aika olla etäällä monista ihmisistä mutta samalla erityisen lähellä perheenjäseniä.
On myös aika kääntää katse kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä. Evankelista Johanneksen kuvauksesta nousee esiin palvelun ja rakkauden teko. Maria otti täyden pullon aitoa, kallista öljyä ja voiteli Jeesuksen jalat. Teon merkitystä ihmeteltiin, ja Jeesus kertoi Marian tehneen näin hänen hautaamistaan varten.
Meidän elämäämme on kohdannut suuri uhka, jonka myötä mukaan on tullut myös pelkoa ja hätä elämän päättymisestä. Erityisesti huolena ovat olleet ne ihmiset, jotka kuuluvat epidemian riskiryhmään, joukossa perheenjäseniä ja ystäviä.
Voisi ajatella, että maailman kaikkiin osiin levinnyt virus lamaannuttaisi meidät. Mutta onkin noussut esiin paljon uutta ja hyvää. Palvelun ja rakkauden tekoja. Toista ihmistä ei ole unohdettu. On keksitty tapoja toimia ja auttaa.
Tämäkään aika ei saa meitä lannistumaan vaan toimimaan ja auttamaan. Tekemään Marian tavoin palvelun ja rakkauden tekoja niille, jotka nyt tarvitsevat apua selvitäkseen jokapäiväisistä toimistaan.
Pääsiäisen sanoma koskettaa meitä. Herran kivun, kärsimyksen ja kuoleman muistaminen tuntuu hyvin kohti käyvältä. Kristus teki meille ihmisille kaikkein suurimman palvelun ja rakkauden teon. Hänen armonsa vaikuttaa meissä tekemään samaa toisille ihmisille.
Ristin ja ylösnousemuksen pääsiäiseen liittyy suuri ihme. Kaiken hämmennyksen ja pelon jälkeen nousi uusi toivo. Ei edes kuolemalla ollut lopullista valtaa. Kaikkivaltias Jumala pitää meistä huolta loppuun saakka.
Voimia ja siunausta ensi sunnuntaina alkavaan hiljaiseen viikkoon.

Lauri Kujala
Kappalainen, Tuiran seurakunta

 

 

Palmusunnuntai
Psalmi: Ps. 22:2-6 tai Ps. 118:26-29
1. lukukappale: Jes. 50:4-10 tai Sak. 9:9-10
2. lukukappale: Fil. 2:5-11 tai 2. Kor. 2:14-17
Evankeliumi: Joh. 12:1-8

Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa.

Ps. 22: 2-6
Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana.
Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa.
Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa.
Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas,
sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
Sinuun ovat turvanneet isämme ennen.
Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan,
sinua he huusivat ja saivat avun,
sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.

TAI

Ps. 118: 26-29

Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä.
Herran huoneesta teidät siunataan.
  Herra on Jumala!
  Hän antoi valonsa meille.
Käykää kulkueena lehvät käsissä,
ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
  Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän,
  Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä,
iäti kestää hänen armonsa!

 

Jes. 50: 4-10

Herra, minun Jumalani,
on antanut minulle taitavan kielen,
niin että voin sanalla rohkaista uupunutta.
Aamu aamulta hän herättää minut,
herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin.
Herra avasi minun korvani,
ja minä tottelin,
en väistänyt tehtävääni.
Minä tarjosin selkäni lyötäväksi
ja poskieni parran revittäväksi,
en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä.
Herra, minun Jumalani, auttaa minua,
siksi en pelkää häväistystä.
Olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi.
Minä tiedän, etten jää häpeääni,
sillä hän on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni
– kuka voisi minua syyttää!
Asettukaamme siis käymään oikeutta.
Tahtooko joku ajaa kannetta minua vastaan?
Astukoon hän esiin!
Herra, minun Jumalani, on minun auttajani.
Kuka voisi osoittaa minut syylliseksi?
Nuo kaikki häviävät
kuin vaate, jonka koi syö.
    Se teistä, joka pelkää Jumalaa,
kuulkoon Herran palvelijan sanaa.
Joka kulkee syvällä pimeydessä
ilman valoa,
luottakoon Herran nimeen
ja turvautukoon Jumalaan.

TAI

Sak. 9: 9-10

Iloitse, tytär Siion!
Riemuitse, tytär Jerusalem!
Katso, kuninkaasi tulee.
Vanhurskas ja voittoisa hän on,
hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla,
aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.
Hän tuhoaa sotavaunut Efraimista
ja hevoset Jerusalemista,
sotajouset hän lyö rikki.
Hän julistaa kansoille rauhaa,
hänen valtansa ulottuu merestä mereen,
Eufratista maan ääriin asti.

 

Fil. 2: 5-11

Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.
    Hänellä oli Jumalan muoto,
    mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan
    olla Jumalan vertainen
    vaan luopui omastaan.
    Hän otti orjan muodon
    ja tuli ihmisten kaltaiseksi.
    Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa,
    hän alensi itsensä
    ja oli kuuliainen kuolemaan asti,
    ristinkuolemaan asti.
    Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken
    ja antanut hänelle nimen,
    kaikkia muita nimiä korkeamman.
    Jeesuksen nimeä kunnioittaen
    on kaikkien polvistuttava,
    kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla,
    ja jokaisen kielen on tunnustettava
    Isän Jumalan kunniaksi:
    ”Jeesus Kristus on Herra.”

TAI

2. Kor. 2: 14-17

Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen? Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta.

 

Joh. 12: 1-8

Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista herättämänsä Lasarus asui. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Martta palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista.
    Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua.
    Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja josta sitten tuli hänen kavaltajansa, sanoi silloin: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.” Tätä hän ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan. Jeesus sanoi Juudakselle: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamistani varten. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.”

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko