Kirkon keräys iski ajankohtaiseen ongelmaan

8.7.20

Yhteisvastuukeräyksellä tuettiin ihmiskaupan vastaista työtä kolme vuotta sitten, silloin hyväksikäytöstä puhuttiin marginaalisena ilmiönä.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Pixabay .

Kirkon Yhteisvastuukeräystä organisoiva Kirkkopalvelut julkaisi viikonlopun alla tiedotteen, jossa kerrottiin, että keräysvaroilla on autettu onnistuneesti ihmiskaupan uhreja.

Kaksi päivää tämän jälkeen, viime sunnuntaina, Helsingin Sanomat hätkäytti seitsemän sivun mittaisella artikkelilla, jonka mukaan erityisesti siivousalalla tapahtuu Suomessa laajaa ihmisten hyväksikäyttöä.

Kolmen vuoden takaisesta suurkeräyksen aiheesta, ihmiskaupan vastaisesta työstä, tuli hetkessä kuohuttava keskustelunaihe.

Vielä vuonna 2017 keräysteema hämmästytti monia suomalaisia.

– Keräyskohteen tullessa esille saimme Kirkkopalveluihin palautteena ihmettelyjä, miksi aiheeksi nostetaan niin marginaalinen ilmiö Suomessa. Meiltä kysyttiin muun muassa, eikö varoja pitäisi kerätä sen sijaan esimerkiksi lasten auttamiseen, muistaa keräysjohtaja Tapio Pajunen.

”Onneksi olimme rohkeita kohteen valinnassa”

Pajusta Helsingin Sanomien selvitystyön tulos, hyväksikäytön yleisyys Suomessa, ei yllätä.

Hän kertoo, että ihmiskaupan torjuminen kotimaassa ja ulkomailla oli suunnitelmissa keräyskohteeksi jo paljon aikaisemmin kuin vuonna 2017.

–  Kun luin Helsingin Sanomien artikkelia, olin iloinen siitä, että meillä oli kolme vuotta sitten rohkeutta ottaa aihe esille, vaikka tiesimme sen herättävän monenlaisia tunteita.

Keräystuotto oli lopulta kolmisen miljoonaa.

Taloudellista tukea jaettiin keräyksessä mukana olleille Monika-Naiset liitolle, Pro-Tukipisteelle, Pakolaisneuvonnalle ja Rikosuhripäivystykselle. Jokainen järjestö sai 115 000 euroa.

Suurin osa yhteisvastuun potista menee perinteisesti Kirkon Ulkomaanavun työhön maailmalla.

Keräysvaroista on ollut järjestöille iso hyöty

Yhteisvastuukeräyksestä saaduilla varoilla on voitu järjestöissä antaa matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille.

Avun piiriin saatiin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria tai sellaiseksi epäiltyä. Vuosien 2018–2019 luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit.

Suurin ryhmä avun piiriin tulleista oleskeli Suomessa turvapaikanhakijana. Kaksi kolmasosaa uhreista oli naisia.

Ihmiskaupparikokset viittasivat valtaosin työvoiman hyväksikäyttöön, mutta myös muihin hyväksikäytön muotoihin, kuten pakkoavioliittoihin, seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä pakotettuun prostituutioon.

Kirkko voi tehdä vaikuttamistyötä

Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa tällä hetkellä siivousalan lisäksi erityisesti ravintola- ja rakennusaloilla sekä maataloudessa.

Rakennusalan palveluja tarvitaan jatkuvasti myös seurakunnissa. Pajunen toivoo, että kirkon piirissäkin on herätty seuraamaan urakoiden ketjutuksien taakse mahdollisesti kätkeytyvää pimeää työtä.

Vaikka Yhteisvastuukeräys on jo ollut osaltaan kehittämässä ihmiskaupan vastaista työtä Suomessa, näkee Pajunen, että tekemistä hyväksikäytön torjumisessa riittää yhä myös kirkossa.

– Kirkko voi käyttää omia yhteyksiään ja vaikutusvaltaansa suhteessa päättäjiin, jotta löytyisi keinoja, joilla väärinkäytöksiin voidaan jatkossa puuttua ja sitä estää.

Ihmiskauppailmiö on tuttu kansainvälisessä työssä

Anneli Nieminen Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta työskentelee turvapaikanhakijoiden ja paperittomien parissa. Nieminen kertoo, että ihmiskauppaepäilyjä tulee esille seurakuntien kansainvälisessä työssä säännöllisin väliajoin.

– Kyse on usein silloin juuri turvapaikanhakijoista ja paperittomista. Joka tapauksessa henkilöistä, jotka syystä tai toisesta eivät tiedä omia oikeuksiaan ja työskentelevät esimerkiksi epäinhimillisissä olosuhteissa.

Kansainvälinen työ pyrkii Niemisen mukaan selvittämään apua tarvitsevan taustoja ja opastamaan hänet tarvittaessa oikeanlaisen avun piiriin.

Nieminen kannustaa kaikkia seurakuntalaisia olemaan yhteydessä uhrien ammattimaisiin auttajiin, jos epäilys hyväksikäytöstä syntyy.

Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen.

Kirkon Yhteisvastuukeräys on auttanut heikoimmassa asemassa olevia jo 70 vuotta.

 

Millaisia ajatuksia artikkeli sinussa herätti? Haluatko antaa jutusta palautetta toimitukselle

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

article Näkemyksiä Oulun tuomiokirkkoseurakunta Yleinen