Senni Partanen ja Santra Peuralahti olivat mukana talkoissa Oulujoella.

Kun kasvi poksuttelee siemeniä, on jo myöhäistä

10.7.20

Muilta kasveilta tilaa vievää jättipalsamia on poistettava oikeaan aikaan. Oulujoen hautausmaan luona nykimisurakasta vastasi muodostelmaluistelujoukkueen väki.


Teksti ja kuvat: Marita Ahlgren

Hautausmaan kupeesta kuuluu siimaleikkurin surinaa, kun viimeisiä maasta erottuvia jättipalsameita hävitetään Oulujoella.

Muodostelmaluistelujoukkue Linnaea Borealista edustava talkooporukka on repinyt jo suurimman osan kasvustosta. Osa siitä piilottelee kuitenkin vielä nokkosten ja ohdakkeiden seassa. Matalimmat yksilöt niitetään leikkurilla.

Toista iltaa talkoissa ahkeroivat Santra Peuralahti ja Senni Partanen kuljettavat palsamia kottikärryillä isoihin kasoihin. Jättipalsamin kitkeminen on heille uusi kokemus.

– Kasvi lähtee irti helposti, mutta nokkoset ja hyttyset hidastavat työntekoa, seuralleen varoja keräävät talkoolaiset toteavat.

 

Yksi siemen riittää pöheikön syntymiseksi

Jättipalsami on haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu, yksivuotinen ruoho, joka kasvaa keskimäärin puolitoistametriseksi.

Oulujoen hautausmaan läheisyydessä se on löytänyt kasvupaikkansa maanläjitysalueelta, jossa säilytetään hautausmaalta tuotua kaivuumaata sekä kompostimultaa.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisissa työskentelevän Taimi Mahosenahon mukaan kasvupaikka on sikäli tyypillinen, ettei jättipalsami viihdy hoidetuilla alueilla. Maisema- ja ympäristöasiantuntija epäilee, että hautausmaan läheisyyteen kasvi on levinnyt mullan mukana tulleen siemenen myötä.

– Jättipalsami leviää helposti ja jo yksikin kasvi levittää siemeniä tehokkaasti, Mahosenaho muistuttaa.

Aurinkoisilla paikoilla kasvavat jättipalsamit aloittelevat kukkimista.

Toimeen on tartuttava ennen kukkimista

Hautausmaan jättipalsamikasvustoon on muodostunut jo yksittäisiä kukkia. Kasvin hävittämisen kannalta eletään kriittisiä aikoja, sillä haittakasvi on poistettava ennen kuin se siementää.

– Parasta on kitkeä kasvi ennen kukintaa, sillä se tekee siemenkodat nopeasti. Jos kukinta on jo päässyt kunnolla vauhtiin, kasvupaikka kannattaa laittaa muistiin ja tarttua toimeen seuraavana vuonna.

– Pahin vaihtoehto on kitkeä silloin, kun kasvi jo poksauttelee siemeniään ja kuljettaa sen jälkeen kitkemisestä syntynyttä jätettä jonnekin muualle, varoittaa Mahosenaho.

Taimi Mahosenahon mukaan jättipalsamikasvustosta voi päästä eroon kolmessa vuodessa, sillä siemenet eivät säily maassa itävinä sen pidempään.

 

Vieraslajit vievät elintilaa muilta kasveilta

Oulun seurakuntien hautauspalvelut on hävittänyt jättipalsamia Oulujoen hautausmaan maanläjitysalueelta myös aikaisempina vuosina. Intiön hautausmaalla jättipalsamia ei ole havaittu, mutta siellä harmaita hiuksia tuottaa toinen vieraskasvi, kurtturuusu.

– Kurtturuusua poistimme jo viime syksynä ja työ jatkuu ensi syksyn aikana. Uskon, että saamme hävitettyä kasvin vuoteen 2022 mennessä, jolloin sitä ei saisi enää kasvaa koko maassa, sanoo seurakuntayhtymän ylipuutarhuri Sari Hirsikorpi.

Taimi Mahosenaho kuulee silloin tällöin ihmettelyä, miksi kauniisti kukkivia vieraskasveja pitää hävittää. Hän korostaa, ettei niistä eroon pyrittäessä haluta kaventaa luontoa, vaan kitkeä aggressiiviset ja muilta lajeilta elintilaa vievät lajit pois.

– Jättipalsami syrjäyttää helposti esimerkiksi heinäkasvit. Tämä voi edistää myös eroosiota, sillä jättipalsami ei sido maata heinäkasvien tavoin.

Lisätietoa vieraskasvien torjunnasta löytyy esimerkiksi Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n laatimasta oppaasta tai Suomen Lajitietokeskuksen sivuilta. Oulun kaupunki auttaa talkoiden järjestäjiä antamalla talkoisiin jätesäkkejä.

Anna palautetta jutusta

Vanhalla hautausmaalla Kaisu pääsi mielipuuhaansa, metsätöihin

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä