Aino ja Sara saivat kokkikerhon vetääkseen - seurakunnat työllistävät jälleen joukon nuoria kerhonohjaajia

Aino Leinosta ja Sara Kvistiä hymyilyttää. He ovat juuri saaneet varattua itselleen mahdollisuuden vetää lasten kokkikerhoa Oulun Myllyojalla.

Kokkaamisen ohjaaminen kiinnostaa, sillä muut ohjaajat ovat kehuneet sen olevan hauskaa.

– Ehkäpä siinä omatkin ruoanlaittotaidot samalla kehittyvät, kaksikko toivoo.

Seurakunnissa käynnistyy lähiviikkoina lukuisia lapsille suunnattuja kerhoja, joiden vetämisvastuussa ovat nuoret. Nuorille kerhonohjaajan pesti merkitsee usein uudenlaisten taitojen hankkimista, seurakunnalle nuorten panos on korvaamaton.

Mitä enemmän ohjaajia, sitä enemmän kerhoja

Limingan seurakunnassa kerhon-ohjaajilla on parhaillaan menossa sukupolvenvaihdos. Viime toimintakaudella mukana olleista harva jatkaa, mutta tilalle on tulossa uusia.

Oulujoen seurakunnassa ohjaajia oli viime talvena kolmisenkymmentä. Myös Oulujoella moni on luopunut tehtävästä valmistuttuaan keväällä ammattiin tai ylioppilaaksi. Viime viikolla kerhonohjaajiksi oli ilmoittautunut parikymmentä nuorta.

Kerhonohjaajat ovat nuorisotyönohjaajien tärkeimpiä työkavereita.

Kerhonohjauksesta kiinnostuneiden nuorten määrä on suoraan verrannollinen seurakuntien tarjoamien lastenkerhojen määrään.

– Ohjaajilla on seurakunnan kerhotarjonnan kannalta valtava merkitys, sanoo Limingan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Julia Lakkapää.

– Kerhonohjaajat ovat meidän nuorisotyönohjaajien tärkeimpiä työkavereita, kuvailee puolestaan Oulujoen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Sanna Nissinen.

Tarjonnan sisältö muotoutuu pitkälti ohjaajien kiinnostuksen kohteiden mukaan.

– Eniten pidetään askarteluun ja liikuntaan painottuvia kerhoja sekä viime vuosina erityisen suosituiksi nousseita kokkikerhoja, kertoo Nissinen.

Mari Luoto, Kia Kauppi ja Milla Leinonen sopivat kerhonohjauksesta nuorisotyönohjaaja Sanna Nissisen kanssa.

Ohjauskokemus on plussaa ansioluettelossa

Saara Kvistille ja Aino Leinoselle tänä syksynä alkava kerhonohjauspesti on toinen. Viime talvena he pitivät puuhakerhoa 1.–3. -luokkaisille. Parasta työssä oli lasten kanssa oleminen.

– Heistä tuli niin tuttuja, että he tulivat halaamaankin. Oli myös kiva nähdä, kuinka lapset saivat kavereita toisistaan.

Kerhonohjaajat vastaavat paitsi kerhojen vetämisestä, myös niiden suunnittelusta. Kvist ja Leinonen uskovat kerhonohjaajan työn näyttävän hyvältä CV:ssä.

Kerhonohjaajan työ vahvisti päätökseni lähihoitajan opinnoista.

Samaa mieltä ovat kokkikerhoja vetäneet Mari Luoto, Kia Kauppi ja Milla Leinonen. He sanovat kehittyneensä tehtävän mukana.

– Olen oppinut ohjaamaan lapsia, siitä on tullut luonnollisempaa, toteaa Kauppi.

– Minä olen saanut rohkeutta erilaisten ihmisten kanssa keskustelemiseen, lisää Leinonen.

Mari Luodolle kerhon ohjaaminen antoi pontta ammatinvalinnalle.

– Se vahvisti päätökseni lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi. Suuntaudun opinnoissani nimenomaan lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn.

Kerhon ohjaamisesta maksetaan palkkio, joka on Oulujoen seurakunnassa 7 euroa tunnilta. Limingassa palkkio on kokemuksesta riippuen 6–8 euroa kerhokerralta. Summan nostaminen on harkinnassa.