Kuva: Pixabay

Hartaus sunnuntaille 16.8.

13.8.20

Rakkaudessa on valittava kaikki,
muuten se ei ole rakkautta.


Rakkaus ei ole pelkkää pintaa

Parisuhteessa tai vanhemmuudessa ei voi toimia niin, että ottaa toisesta ihmisestä vain sen mikä on mukavaa. Ei ota niitä päiviä, kun toinen on kiukkuinen tai sairaana tai surullinen. Jättää pois ne päivät, kun pitäisi luopua omastaan toisen hyväksi. Ei tosi ystävyydessäkään voi ottaa vain kauneutta ja juhlaa.

Tiedän monia, jotka ottavat toisista uskonnoista vain kivoja asioita. Ottavat sisustuspatsaan, ottavat omaa aikaa ajatella sisintään, ottavat ruokavalion sekä kepeän tyylin katsoa maailmaa. Ja ottamisen arvoisia ne toki ovat.

Todella harva ottaa kaiken, jos ei ole alun perin syntynyt siihen toiseen uskontoon. Harva ottaa koko elämän, koko teologian, opetukset ja hierarkiat ja sitten myös ymmärtää, ettei se sisustuspatsas ollutkaan.

Vanha luterilaisuus on kaikessa tuttuudessaan huono kenkä istumaan. Siitä kun väistämättä tietää jo enemmän kuin enkelitaulun, kauneimman joululaulun ja lähimmäisen rakkauden verran. Nämähän on nimittäin helppo ottaa joka kotiin.

Siinä on myös niitä raskaita asioita. On synti ja kuolema, on käskyt ja kehotukset ja pyyntö hurlumhei-elämän hylkäämisestä. Niitä ei tee mieli ottaa.

Rakkaudessa on valittava kaikki, muuten se ei ole rakkautta. Rakkaudessa ei tarvitse pitää kaikesta mitä toinen tuo mukanaan. Jumalakin valitsee kaikki ja kaikissa kaiken.

Epäilen silti, että Hän ei varmasti iloitse kaikesta, mikä ihmisen mukana tulee. Tänäänkin Jeesus kävelee kaupungin halki ja valitsee kaiken. Mutta. Hän on väärä mies kertomaan meille hyvästä elämästä. Ehkä tänäänkin, Hänen pitää vain jatkaa matkaansa.

Nanna Helaakoski
Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen ja pappi

 

 

11. sunnuntai helluntaista
Psalmi: Ps. 81: 9-17
1. lukukappale: Jer. 6: 16-19
2. lukukappale: Room. 11: 17-24
Evankeliumi: Luuk. 4: 23-30

Elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan.

 

Ps. 81: 9-17
”Kuule, kansani, minä varoitan sinua.
Kunpa kuulisit minua, Israel!
Muuta jumalaa sinulla ei saa olla,
vierasta jumalaa älä kumarra.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi.
Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta.
Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.
”Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni,
Israel ei halunnut totella.
Siksi minä hylkäsin sen,
jätin sen paatuneen sydämensä valtaan,
kulkemaan oman ymmärryksensä varassa.
Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua,
kunpa Israel kulkisi minun teitäni!
Minä nujertaisin heti sen viholliset,
kohottaisin käteni sen ahdistajia vastaan.”
Ne, jotka vihaavat Herraa,
joutuvat matelemaan hänen edessään,
ja heidän alennuksensa kestää ikuisesti.
Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä,
hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.

Jer. 6: 16-19
Näin sanoo Herra:
– Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa,
ottakaa oppia menneistä ajoista!
Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä,
niin löydätte rauhan.
Näin sanoin,
mutta te vastasitte: ”Emme kulje!”
Minä asetin teidän turvaksenne myös vartiomiehiä
ja sanoin teille:
Kuunnelkaa torven ääntä!
Mutta te vastasitte: ”Emme kuuntele!”
”Kuulkaa nyt, kansat! Te kaikki, jotka olette koolla, pankaa merkille, mitä nyt tapahtuu. Kuule, maa! Minä tuon onnettomuuden tälle kansalle – se on seuraus sen omista pahoista ajatuksista. Se ei ole totellut minun sanojani, ja lakini se on hylännyt.”

Room. 11: 17-24
Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon, niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua. Sanot ehkä, että nuo oksat katkaistiin, jotta sinut voitaisiin oksastaa. Se on totta. Ne katkaistiin pois epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt, kun uskot. Älä silti ole ylimielinen, vaan pelkää! Jos Jumala ei säästänyt luonnollisia oksia, ei hän säästä sinuakaan.

Katso, kuinka Jumala on sekä lempeä että ankara. Langenneita kohtaan hän on ankara, sinua kohtaan lempeä, jos pysyt kiinni hänen hyvyydessään; muuten sinutkin leikataan pois. Mutta myös nuo toiset oksastetaan uudelleen, elleivät he jää epäuskonsa valtaan, sillä Jumala kykenee liittämään heidät takaisin runkoon. Jos kerran sinut on leikattu irti villistä oliivipuusta, johon luonnonmukaisesti kuuluit, ja vastoin luontoa oksastettu jaloon oliivipuuhun, niin totta kai nämä alkuperäiset oksat voidaan liittää takaisin omaan puuhunsa.

Luuk. 4: 23-30
Jeesus sanoi:
”Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua ’Lääkäri, paranna itsesi!’ ja sanotte: ’Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa.’” Ja hän jatkoi: ”Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Uskokaa minua: Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, silloin kun taivas ei antanut vettä kolmeen ja puoleen vuoteen ja koko maahan tuli kova nälänhätä. Silti Eliaa ei lähetetty heidän luokseen, vaan Sidonin maahan, Sarpatissa asuvan leskivaimon luo. Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen.”

Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagogassa, joutuivat raivon valtaan. He ryntäsivät paikaltaan, ajoivat Jeesuksen ulos kaupungista ja veivät hänet jyrkänteelle syöstäkseen hänet sieltä alas; kaupunki näet oli rakennettu vuorelle. Mutta Jeesus kulki väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa.

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko