Kolumni: Päivä kerrallaan

5.8.20

Onneksi me ihmiset emme aina tiedä mihin tiemme johtaa ja paljonko meiltä työtä vaaditaan. On helpotus, kun voi ajatella jaksavansa yhden päivän kerrallaan, kirjoittaa tuore luomutilallinen Marika Kamps.


Teksti: Marika Kamps .

Istuimme mieheni kanssa taannoin saunassa, molemmat lopen uupuneina ja haukotelleen. ”Jos olisit tiennyt, miten paljon työtä tässä on, olisitko alkanut tähän hommaan?” mieheni kysyi. ”Ehkä en, vastasin, mutta onneksi en tiennyt!”

Olemme vasta aloittaneet luomutilallisina ja alkukesällä maahan istutettiin toistakymmentä tuhatta mansikantainta sekä yli tuhat vadelmaa. Sitä ennen on jo tehty paljon työtä: peltojen muokkausta, maan parannusta, istutuspenkkejä.

Myös loppukesäksi on jäämässä paljon hommaa. Siinä sivussa mieheni hoitelee melkein 20 mehiläispesää. Hunaja täytyy korjata talteen, purkittaa, markkinoida ja myydä.

Onneksi me ihmiset emme aina tiedä mihin tiemme johtaa ja paljonko meiltä työtä vaaditaan. On helpotus, kun voi ajatella jaksavansa yhden päivän kerrallaan, olipa työ sitten tylsää, raskasta tai haastavaa.

Voi olla jopa ahdistavaa ajatella tulevaisuuttansa tai työtänsä vuosien päähän. Suunnitelmia ja haaveita täytyy olla, ne antavat suuntaa elämälle: meidänkään luomutilaa ei olisi perustettu ilman unelmointia.

Päivä kerrallaan -ajatus antaa mahdollisuuden elää tämän päivän kokonaisuudessaan, vaikka olemmekin oman eilisemme muokkaamia ihmisiä.

Kun aamulla herää, saa aina aloittaa alusta uuden päivän.

 

Kun aamulla herää, saa aina aloittaa alusta uuden päivän. Aina voi päättää, millä tavoin haluaa elää lahjaksi annetun vuorokauden.

Päihdetyössä päivä kerrallaan -ajatusta käytetään paljon. Se auttaa selviytymään vaikean yli: on jaksettava vain tämä päivä. Joskus yksikin päivä on niin hankala, että se täytyy pilkkoa tunteihin tai jopa minuutteihin päästäkseen eteenpäin.

Rikkaruohot odottavat kitkijää mansikkamaalla, koko 5 kilometrin pätkä. Ei kovin mieluista hommaa.

Mutta jospa tänään teen sen, mitä jaksan enkä haukkaa koko palaa kerrallaan.

Kirjoittaja on Limingan seurakunnan diakonissa ja tuleva luomuviljelijä

=> Anna palautetta täällä

Lue kirjoittajan aiempia tekstejä:

Kolumni: Edessä iso muutos

Kolumni: Pikakuluttaja

Lue lisää aiheesta:

Limingan seurakunta Näkemyksiä