Pääkirjoitus: Vallankäyttö sopii huonosti kirkolle

18.8.20

Naiselle ei haluttu avata pappisvirkaa, koska miehet halusivat pitää kiinni oikeudestaan päättää, mikä on naisen paikka tässä yhteiskunnassa ja kirkossa. Samasta epärehellisestä vallankäytöstä on kysymys nyt, kun puhutaan samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä, toteaa Mikko Salmi.


Kun kirkosta kirjoitetaan mediassa, jutut keskittyvät lähes poikkeuksetta navan alapuolisiin asioihin.
Koko 1900-luvun loppupuoli jappastiin siitä, voiko nainen toimia pappina. Tämä vuosituhat taas on aloitettu parinkymmenen vuoden debatilla siitä, kenet kirkko voi siunata avioliittoon.

Voi aivan perustellusti kysyä, miten meni niin kuin omasta mielestä, kirkko? Mihin unohtui Jeesuksen radikaali viesti Jumalan armosta ja kuoleman rajan ylittävästä rakkaudesta?

Kaikki kulminoituu pitkälti sanaan valta. Naiselle ei haluttu avata pappisvirkaa, koska miehet halusivat pitää kiinni oikeudestaan päättää, mikä on naisen paikka tässä yhteiskunnassa ja kirkossa. Raamattu kävi mainioksi lyömäaseeksi naisia kohtaan. Moni kirkonmies päätyi hokemaan älyllisesti epärehellistä mantraa ”nainen vaietkoon seurakunnassa”, vaikka hyvin tiesi sen, ettei sillä lauseella viitata naispappeteen edes viiden sentin edestä.

Emme hae Raamatusta lääketieteen oppeja. Miksi Raamattu olisi biologiassakaan yhtään sen pätevämpi.

Samasta epärehellisestä vallankäytöstä on kysymys nyt, kun puhutaan samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä. Raamatusta haetaan tähänkin kysymykseen täsmävastausta, vaikka hyvin tiedämme maailman ja ihmiskäsityksen muuttuneen kahdessa tuhannessa vuodessa hurjasti.

Emmehän me hae Raamatusta lääketieteenkään oppeja, miksi siis Raamattu olisi ihmisen biologiassakaan yhtään sen pätevämpi.

Raamattu on Jumalan rakkauskirje ihmisille. Se on opas sielun pelastukseen ja armoon. Kaikki muu on toissijaista.

Kirkko pyrkii kertomaan omilla opeillaan mikä on sallittua ja mikä ei, unohtaen kuitenkin, että kirkon oppi on aina inhimillistä, aikaan sidottua ja sen vuoksi muuttuvaa. Sen sijaan usko on jumalallista, joka vie meidät lopulta perille taivaan kotiin.

Kirjoittaja on Oulun kaupungin viestintäjohtaja ja oululainen kirkkovaltuutettu.

Mitä ajatuksia kirjoitus herätti? Anna palautetta.

Pääkirjoitus: Oululle oma ”Kampin kappeli”

Pääkirjoitus: Armo on yhdistävin voima

Pääkirjoitus: Hei, me puhutaan Jeesuksesta!

Lue lisää aiheesta:

column Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Näkemyksiä