Valmiina nujertamaan virus

Samaan aikaan heinä-elokuun vaihteessa, kun keskustelua koronamaskien käytöstä käytiin kiivaasti Suomessa, Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen kesäisessä suurtapahtumassa järjestäjät jakoivat kaikille tapahtuman osallistujille kasvomaskit.

Niitä kehotettiin käyttämään varsinkin yhteislaulun, keskusteluiden ja ehtoollisen aikana. Tapahtumaan Lempäälän Ideaparkissa osallistui useita satoja ihmisiä ja yleisön parissa maskeja näkyi runsaasti.

Oulun tuomiokapitulissa odoteltiin viime viikolla vielä rauhassa viranomaisten ohjeistuksia kasvomaskiasiassa.

– Tutustumme niihin tarkasti heti, kun saamme ne käsiimme. Vastuu ohjeistuksesta on ensisijaisesti viranomaisilla, mutta luonnollisesti ohjeistamme tarvittaessa seurakuntia maskeihin liittyvissä erityiskysymyksissä, hiippakuntadekaani Kari Ruotsalainen sanoo.

Hän lisää, että tuomiokapituli ja seurakunnat ovat omalta osaltaan viranomaisten tukena koronan mahdollisen toisen aallon nujertamisessa.

Kasvojen peittäminen on harvinainen näky Suomessa

Ruotsalaisen mukaan seurakuntien erityisenä tehtävänä on huomioida ihminen kokonaisuutena.

– Maskikysymyksen taakse voi kätkeytyä erilaista huolta omasta ja läheisten turvallisuudesta. Monet ovat ehtineet jo työntää koronapandemian taka-alalle ja nyt lisääntyvä maskien käyttö tuo sen näkyvästi esille.

Maskien käyttö on ollut keväällä ja kesällä jo lähes rutiinia muun muassa seurakuntien diakoniatyössä ja suojia ovat käyttäneet myös papit kotikäynneillään.

Vaikka maski on harvinainen näky suomalaisten kasvoilla, diakoniatyöntekijä Kaisa Jaakkolan kokemuksen mukaan suojus ei ole ollut erityisen hämmentävä asia diakonian asiakkaiden parissa.

– Koko koronatilanne maailmassa on epänormaalin tuntuista aikaa ihmisten mielissä, ja niissä tunnelmissa maski ei ole mikään erityinen ihmettelynaihe, Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevä Jaakkola on kokenut.

Mahdollinen maskisuositus julkisissa tiloissa tuo käytännön kysymyksiä muun muassa seurakuntien diakoniatyön yhteisöllisiin, suosittuihin aterioihin.

– Voimmeko järjestää ylipäänsä yhteisiä diakoniatyön aterioita, jos maskeja on käytettävä?

Kun talous on heikoilla, maskien hankinta kirpaisee

Maskien hankinta on kustannuskysymys vähävaraisille, Jaakkola sanoo.

Hän miettii, voitaisiinko maskeista koituvat menot huomioida toimentulotuessa siinä tilanteessa, jos viranomaiset suosittavat niiden käyttöä.

– Maskien hankinta on pois muusta rahan käytöstä ja osalle vähävaraisista se saattaa tarkoittaa esimerkiksi tinkimistä ruuasta.

Jaakkola pitää mahdollisena sitä, että diakoniatyössä on neuvottava ihmisiä kasvomaskien oikeanlaisessa käytössä.

– Jos ihmisellä on haastetta oman hygienian hoitamisessa, neuvonta on varmasti tarpeellista.

Jaakkola pitää ohjausta luontevana osana diakoniatyötä, sillä terveyden edistäminen on osa sitä.

Kiimingissä aloitellaan normaalisti, mutta muutoksiin varaudutaan

Kiimingin seurakunta on monen muun seurakunnan tavoin suunnitellut niin sanotun normaalitoiminnan käynnistämistä syksyllä.

Vs. kirkkoherra Seija Helomaa toteaa kuitenkin, että viranomaisten koronaohjeistuksia kokoontumisten suhteen seurataan tarkasti.

– Emme voi vain odotella, mitä syksyn lähestyminen tuo koronan suhteen tullessaan. Elämme tässä hetkessä, mutta ymmärrämme, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin, Helomaa sanoo.

– Kun kerromme esimerkiksi syksyn isoskoulutuksesta, se tarkoittaa, että sellainen pidetään sovittuna aikana. Tilanteen mukaan joko niin, että nuoret ovat samoissa tiloissa tai sitten yhteen tullaan etäyhteyksien avulla.