Miksi miesten vaivasta tuli rukousaihe?

30.9.20

Pastori Jan Ahonen on allerginen liturgiselle lirkuttelulle ja puhuu siksi Jumalalle teeskentelemättömästi myös vihottelevasta eturauhasestaan.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Antti Rintala .

Helsinkiläispastori Jan Ahonen on kirjoittanut rukouksen eturauhasen puolesta toimittaja Olli Seppälän tuoreeseen teokseen Lepään joogamatollani ja rukoilen.

Ahosen rukous on: Eturauhaseni on taas rauhaton. / Huutaa hoosiannaa. Muistuttelee. Vihoittelee. Kummittelee. / Vetää mielen matalaksi. /Anna rohkeus laittaa pitkät kalsarit. Olla niistä ylpeä. / Tuntea lämpö. Kunnes kesä taas koittaa. /Aamen.

Jan Ahonen, miksi kirjoitit rukouksen rauhasesta?
– Sain vuosi sitten kesäkuussa Olli Seppälältä pyynnön tehdä rukouksia hänen kirjaansa, jossa kysytään, kuinka rukoilla 2020-luvulla. Kirjan tarkoitus on sanoittaa ajassamme olevaa henkistä ja hengellistä etsimistä ja löytämistä.

– Eturauhanen on hyvä ja arkinen aihe rukoukselle. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan 15 prosenttia miehistä sairastuu eturauhasen tulehdukseen vuosittain. Joka toinen mies kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa. Siksi uskon rukouksellani olevan kaikupohjaa arjessa.

– Olen allerginen liturgiselle lirkuttelulle rukouksissa. Kaunopuheisuus ei ole aina hyve. Pyrin laatimaan Seppälän kirjan rukoukset keski-ikäisen miehen äänellä, joka ajattelee olevansa teeskentelemättömissä puheväleissä Jumalan kanssa. Eturauhasrukouksen lisäksi laadin kirjaan muun muassa lätkäfanin ja ylisuorittajan sekä huonon kummin rukoukset.

– Olen saanut aikoinani emerituspiispalta Irja Askolalta neuvon puhua ymmärrettävästi. Tätä ohjetta olen pyrkinyt rukouksissani seuraamaan. Toki teksteissäni on mukana pieni ripaus ilkikurisuutta ja poikamaisuutta.

Rukoilet ”anna rohkeus laittaa pitkät kalsarit. Olla niistä ylpeä. / Tuntea lämpö”. Voiko näissä sanoissa nähdä viittauksen siihen, ettei eturauhasvaivaa voi jättää yksin Jumalan hoidettavaksi?

– Kyllä. Kyse on myös suostumisesta pitkien alushousujen käyttöön. Edustan sukupolvea, joka vältteli pitkiksiä mahdollisimman pitkälle talveen. Rukoushuokauksena on siis ainakin osin oma mielen muutos.

– Suuri vastuu vaivan hoidossa ja sen turhassa ärsyttämisessä on siis rukoilijalla itsellään. Viisas käyttäisi merinovillaa.

Teksteissäni on mukana pieni ripaus ilkikurisuutta ja poikamaisuutta.

Jan Ahonen

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Näkemyksiä Yleinen