Oulun Palveleva puhelin täyttää 50 vuotta – yleisin syy soittamiseen on sama vuosikymmenestä toiseen

8.9.20

Kirkon Palvelevassa puhelimessa pitkään päivystänyt tietää, mitä ihminen kaipaa.


Teksti: Marita Ahlgren . Kuvat: Shutterstock .

– Se on ihmisen ympärillä kuin kylmä ilma, jonka aistii luurin toisessa päässä.

Kirkon Palvelevassa puhelimessa lähes 40 vuotta työskennellyt vapaaehtoistyöntekijä osaa kuvailla, miltä yksinäisyys kuulostaa. Aihe on tuttu, sillä sitä käsitellään eniten puoli vuosisataa toimineen Oulun Palvelevan puhelimen keskusteluissa.

Yksinäisyys on ikävää ja luopumista

Ensimmäiset soitot Kirkon Palveleva puhelin vastaanotti vuonna 1964. Oulun toimipiste perustettiin kuusi vuotta myöhemmin.

1980-luvulla vapaaehtoistyöhön tullut kertoo, että ensimmäisinä vuosina suurin osa yhteydenotoista käsitteli aihetta, jonka vuoksi Palveleva puhelin alunperin perustettiin: soittajien itsetuhoisia ajatuksia.

Moni soittaja puhuu nytkin luopumisesta.

Vuosien varrella ykkösaiheeksi on noussut yksinäisyyden aiheuttama paha olo.

– Suurin osa yksinäisyydestä puhuvista on ikäihmisiä, mutta paljon on myös opiskelijoita ja perheellisiä, jotka kokevat etteivät tule kuulluksi tasa-arvoisesti.

1980-luvulla yksinäisyys-sanaa ei juuri mainittu, vaan puhuttiin ikävästä. Se oli monessa tapauksessa seurausta kaupungistumisesta.

– Silloin kaivattiin johonkin ja se jokin oli usein synnyinseutu.

Moni soittaja puhuu nytkin luopumisesta.

– Ihminen on joutunut tahtomattaan luopumaan perheestä, ystävistä, työkavereista tai harrastuksista.

Oulussa yhteydenottoihin vastaa kymmeniä päivystäjiä

Oulussa Palveleva puhelin päivystää viikon jokaisena iltana. Toiminnanohjaaja Mari Tuokkola toteaa tämän olevan runsaslukuisen tekijäjoukon ansiota. Kun parhaillaan tehtävään koulutettavat lasketaan mukaan, Oulussa on noin 60 päivystäjää.

– On hienoa, että näin moni alkaa tällaiseen vaativaan vapaaehtoistyöhön, kuuntelee murheita ja kulkee rinnalla, Tuokkola kiittelee.

Asian sanominen ääneen voi selkiyttää tilannetta

Palveleva puhelin tarjoaa tukea puhelimen, netin ja chatin kautta. Perinteiseen kirjeeseenkin saa vastauksen.

Tuokkolan mukaan chat on kasvattanut suosiotaan ja hän uumoilee sen osuuden yhä kasvavan.

Nelisenkymmentä vuotta vapaaehtoistyötä tehnyt päivystäjä hoitaa tehtäväänsä puhelimitse. Moni soittaja kuulostelee ensin, millainen ihminen on linjan toisessa päässä. Usein kipeimpiin tuntoihin päästään käsiksi vasta puhelun loppupuolella.

Neuvojen antaminen voisi olla ”vaarallinen tie”.

Päivystäjän tehtävä on kuunnella ja tehdä oikeita kysymyksiä. Neuvojen antaminen voisi olla ”vaarallinen tie”.

– Varsinkin ihmissuhteisiin liittyvät pulmat ovat mutkikkaita. Niissä on mukana aina vähintään kaksi osapuolta.

Usein käy niin, että ihminen löytää vastauksen itse.

– Kun asiaa pääsee pyörittelemään ääneen, se selkiytyy. Mieleen tulee pieniä suuntia kohti ratkaisua.

Pottuja voi keittää monella tavalla.

Toisen elämää on turha arvostella

Kun ihmisten syvimmistä tunnoista keskustelee vuosikymmeniä, todennäköisesti oppii jotain elämästä. Mikä on pitkäaikaisen päivystäjän tärkein läksy?

– Se, että elämää voi elää ja asioita ajatella monella tavalla eikä toinen tapa ole toistaan parempi.

– Kuten eräs päivystäjäkollega totesi: pottuja voi keittää monella tavalla, mutta lopputulos on lähes sama.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palautetta.

Palveleva puhelin vastaa numerossa 0400 22 11 80 kello 18–24. Chat ja nettikirjeiden kirjoitusmahdollisuus löytyy osoitteesta kirkonkeskusteluapua.fi. Perinteiset kirjeet lähetetään osoitteeseen Palveleva kirje, PL 210, 00131 Helsinki.
Päivystäjät ovat anonyymeja. Myös yhteydenottajalla on oikeus pysyä anonyymina.

Kirkon keskusteluapu kuuntelee

Aatto Kuusniemi oli perustamassa Oulun Palvelevaa puhelinta

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä