Sometus on osa työtä Haukiputaan seurakunnassa

8.9.20

Lisää rohkeutta, hauskuutta, hetkeen tarttumista – mutta myös suunnitelmallisuutta. Enemmän aikaa some-sisältöjen tekemiseen.  Tällaiseen suuntaan Katri Haapakorva ja Karita Isola haluaisivat kehittää seurakuntansa somettamista.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Katri Haapakorva .

Haapakorva työskentelee Haukiputaan seurakunnassa nuorisotyönohjaajana, Isola lähetyssihteerinä. Kummankin työ pitää sisällään myös sisällön ideoimista ja toteuttamista seurakunnan sosiaalisen median kanaviin.

Haukiputaan seurakunnassa ei ole yhtä yksittäistä ”pääsomettajaa”. Se, millaista sisältöä pyritään tuottamaan, päätetään seurakunnan omassa viestintäryhmässä.

Jokaisella seurakunnan työntekijällä on oikeudet lisätä sisältöä seurakunnan pääasiallisiin some-kanaviin, Facebookiin ja Instagramiin. Työntekijöistä 5-8  on vuoroviikoin some-vastaavana, jonka tehtävä on esimerkiksi miettiä some-päivitykset niin, että ne eivät mene päällekkäin.

Lisäksi iso osa työntekijöistä tekee some-päivityksiä silloin tällöin.

– Kaikille sosiaalisessa mediassa oleminen ei ole luontevaa ja se hyväksytään. Ketään ei pakoteta somettamaan, Isola sanoo.

Isola ja Haapakorva tuottavat itse paljon sisältöä seurakunnan sosiaalisen median kanaviin.

– Somettamisesta on tullut luonteva osa työtämme, koska itsellämme on kova kiinnostus tehdä sitä. Somettamiseen rohkaisee sekin, että esimies, kirkkoherra Jaakko Tuisku, suhtautuu myönteisesti sosiaalisessa mediassa mukanaoloon, he sanovat.

Some-sisältöjen miettiminen ja luominen on aikaa vievää, ja somettaminen tehdään päätyön ohessa.

– Usein se jää iltaan, Isola tietää.

– Somettaminen on oikeastaan ihan oma työalansa, joka vaatii esimerkiksi perehtymistä eri sovelluksiin ja eri laitteisiin. Itse olen opetellut niiden käyttöä paljolti kotona – ja siinä insinööri-miehestä on ollut paljon hyötyä, Haapakorva hymyilee.

Somettamista on haettu suunnitelmallisuutta ja rohkeutta

Katri Haapakorva kertoo, että somettamista pyritään koko ajan kehittämään. Somettamiseen on haettu rohkeutta ja suunnitelmallisuutta.

– Some-sisältöjä pitää tehdä valmiiksi plakkariin silloin, kun perustyössä on hiljaisempia ajanjaksoja.

Kesän aikana Isola ja Haapakorva ovat tehneet muun muassa esittelyvideoita työntekijöistä Facebookiin.

– Someen tarvitaan spontaanisti hetkessä syntyvää sisältöä, mutta myös ennakointi on välttämätöntä, Haapakorva tiivistää.

– Koronakevät osoitti, että itsellä on vielä iso kynnys kuvata omaa naamaa ja omaa esiintymistä videoksi. Vielä suurempi digiloikka tarvittaisiin YouTubeen menemiseen, Haapakorva miettii.

Vaikka seurakunnan työntekijät työkseen ovat isojen ihmisjoukkojen edessä, kameran edessä puhuminen voi silti jännittää.

– Muiden tekemät videot ovat minusta aina hyviä, mutta omaa tekemistään kohtaan on loputtoman kriittinen.

Postaukset ihmisistä ovat suosituinta some-sisältöä

Seurakunnan viestintäryhmässä mietitään yhdessä, minkälaisia sisältöjä someen halutaan. Ryhmä myös seuraa, minkälainen sisältö ihmisiä kiinnostaa: moniko julkaisut näkee, moniko tykkää, moniko seuraa.

Suosituimpia Haukiputaan seurakunnan Facebook- ja Instagram-tileillä ovat jatkuvasti postaukset, joissa pääosassa on ihminen.

Sekä Haapakorva että Isola seuraavat sitä, miten erilaiset seurakunnat eri puolilla Suomea ovat somessa. Some-kulttuureissa eroavaisuuksia.

Isola toivoo, että haukiputaalaiset seuraisivat aktiivisesti seurakunnan some-kanavia.

– Ei tarvitse jättää tykkäyksiä, mutta seuratkaa ainakin, Isola viestittää.

Sosisaaliseen mediaan kaivataan myös seurakuntalaisen näkökulmaa

Jo tähänkin mennessä Haukiputaan seurakunnan some-tileille sisältöä ovat tehneet satunnaisesti muutkin kuin työntekijät. Esimerkiksi yhteisvastuutapahtumassa some-sisältöä tekivät isoset.

Parhaillaan etsitään seurakuntalaisia tuomaan esiin seurakuntalaisen näkökulmaa somessa.

– Riittää, että osaa ottaa kuvan jossakin seurakunnan tapahtumassa ja kertoa omasta näkövinkkelistä, millaista siellä oli. Toki taitoja saa näyttää vaikka videoiden editoinnissa, Haapakorva lupaa.

– Olisi huippuhienoa saada seurakuntalaisia mukaan tekemään sosiaalisen median sisältöjä, sanoo myös vapaaehtoistyön koordinaattorin tehtäviä seurakunnassa hoitava Isola.

Vapaaehtoiset somettajat perehdytetään tehtäväänsä.

– Seurakunnan julkaiseman sisällön pitää olla sellaista, ettei se loukkaa ketään eikä synnytä tieten tahtoen some-kohuja. Siksi seurakunnan työntekijä katsoo vapaaehtoisten tekemät some-sisällöt ennen niiden julkaisemista, Haapakorva sanoo.

Haukiputaalla some-myrskynsilmiltä on vältytty.

– Toisinaan pitää kyllä osallistua keskusteluun ja oikoa vääriä tietoja Facebookin Puskaradio-ryhmässä.

Ei yksin tiedon antamista vaan myös mielikuvan luomista

Sosiaalisessa mediassa olo ei ole pelkästään viestintää. Se on myös mielikuvien luomista.

Karita Isolan mielestä Haukiputaan seurakunta on sosiaalisessa mediassa jaettujen sisältöjen perusteella leppoisa, hyväntuulinen, vireästi toimiva maalaisseurakunta.

– Some-sisältömme ovat asiallisia – mutta asiallisuus ei välttämättä tarkoita tylsää, Isola ajattelee.

– Huumori meiltä somesta puuttuu. Työyhteisössä meillä on paljon naurua, hauskuutta ja leikkimielisyyttä. Se kun vielä saataisiin sinne someen, Katri Haapakorva haaveilee.

 

Minkälaista sisältöä sinä toivot seurakuntien some-kanavilta? Toimitus voi julkaista kommenttisi printtilehden mielipidesivulla, kun kerrot näkemyksesi omalla nimelläsi täällä: https://rauhantervehdys.fi/palaute/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Haukiputaan seurakunta Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen