Raija Halonen ottaa kasvia Pekka Rehumäen kanssa. Kahvin keitosta huolehti sunnuntaina Tarja Korhonen.

Tavallista paremmat kahvit

9.9.20

Pyhällä Luukkaalla juotiin kirkkokahvit viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa koronakevään ja -kesän jälkeen. Yhteistä hetkeä oli kaivattu pitkään.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Riitta Hirvonen .

Viime viikkoina – oikeastaan siitä lähtien kun seurakuntalaiset ovat saaneet olla koronakevään jälkeen kirkkosaleissa läsnä – jotakin olennaista pyhäaamuista on puuttunut.

Tällainen kokemus on syntynyt ainakin Pyhän Luukkaan kappelilla Oulun yliopiston kampuksella.
Messut ovat jääneet jollakin tapaa hieman kesken, vaikka loppuvirsi Herran siunauksineen on yhdessä veisattu ja lausuttu.

Se, mikä on puuttunut, ovat yhteiset kirkkokahvit.

Katkos perinteessä on ollut harmin aihe

Luukkaan kappelilla seurakuntalaiset ovat keittäneet sunnuntaiaamuisin messun päätteeksi kahvit 1990-luvun alkupuolelta saakka.

Kahvipannua piti alkuaikoina kuumana muun muassa Raija Halonen (kuvassa etumaisena). Hän käy kappelin messuissa säännöllisesti eikä siksi ihme, että Halosta on surettanut koronaviruksen sanelema tauko lähes kolmekymmentä vuotta kestäneessä kahvitteluperinteessä.

Viime sunnuntaina kirkkokahvit olivat vihdoin tarjolla.

Moni muukin kuin vain Raija Halonen jäi kappelin takkahuoneeseen kahvittelemaan iloisin mielin.

– Ihan ihanaa, kuvaili tunnelmaa Tarja Korhonen (kuvassa kahvipannun kanssa), joka keitti kirkkokahvin ja tarjoili sitä keskenään rupatteleville seurakuntalaisille.

Kahvikupin äärellä asiat tuntuivat olevan lopulta kohdallaan.

Tarkoitus on palata kahvilla messukokemuksiin

Raija Halosen mukaan kirkkokahvittelua haluttiin ryhtyä 90-luvulla järjestelemään muun muassa siksi, että seurakuntalaiset saattoivat pöydissä palata vielä papin saarnaan.

Halonen on kokenut tärkeänä yhteisen pohtimisen messun herättämistä ajatuksista sen sijaan, että hän olisi lähtenyt kirkonpenkistä suoraan kotiin.

Halosen mukaan Luukkaan kahvihetkiin kuuluu keskustelu myös entuudestaan tuntemattomien kanssa.

– Kun yhdellä kerralla ensin ystävällisesti hymyillään vieraalle ihmiselle, seuraavana sunnuntaina saatetaan jo istua samassa pöydässä kahvia juomassa.

Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen kertoo, että muissakin Tuiran kirkoissa säännöllinen kirkkokahvittelu on käynnistymässä hiljalleen.

– Seuraamme samalla tarkasti koronatilanteen kehittymistä.

Kirkkokahvit ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa ihmiset kohtaavat tasavertaisesti toisensa. Tätä ihannetta Luukkaalla halutaan vaalia.

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Tuiran seurakunta Yleinen