Kuva: Pixabay

Hartaus sunnuntaille 25.10.

22.10.20

Kynttilä syttyy, ja Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.


Teksti: Joonas Vapaavuori . Kuvat: Pixabay .

Valontuoja ei ole koskaan yksin

Kynttilä syttyy, ja Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.

Nämä väkevät sanat voi kuulla kastejuhlassa. Siitä alkaa monen kristityn vaellus, elämä Jeesuksen seuraajana ja lähettiläänä.

Millaista on olla Jeesuksen lähettiläänä tässä maailmassa? Menkää, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle, hän ilmoittaa.

Ei kuulosta kovin hohdokkaalta, olisiko muita vaihtoehtoja? Ei taida olla. Maailmaa ei voi väistää, eikä sen olemassaoloa kieltää.

Jeesuksen lähettiläs ei voi jäädä vain leirinuotiolle laulamaan Swing low, vaan pitäisi lähteä liikkeelle ja ottaa maailma kaikkinensa vastaan, seistä sen keskellä.

Lähettilään tehtävänä on sytyttää valo pimeään. Tämähän on kiitollinen tehtävä. Eivätkös kaikki arvostakin valontuojaa?

Mutta valon sytyttäminen ei vain valaise ympäristöä, se paljastaa myös itse lähettilään. Aina ei ole helppoa tulla nähdyksi, ei varsinkaan silloin, kun tahtoo muuttaa jotakin.

Lähettiläs vie eteenpäin lähettäjänsä valoa. Valo on hyvä, mutta sen katsominen voi olla vaikeaa, jos on tottunut elämään pimeydessä.

Jeesus ei kuitenkaan lähetä meitä liikkeelle yksin, eikä ilman puolustajaa. Hän lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä.

Meillä on siis matkaseuraa, ja voimme luottaa siihen, että Jeesus itse tulee vähän ajan kuluttua perässä. Jeesuksen lähettilään ei tarvitse, eikä hänen ole tarkoituskaan jäädä yksin tehtävänsä ja ajatustensa kanssa.

Kuljemme yhdessä, samanaikaisesti Jeesuksen edellä ja hänen seuraajinaan, samanaikaisesti rohkeina ja oman vajavaisuutemme muistaen, samanaikaisesti syntisinä ja täysin pelastettuina. Rakastettuina.

Joonas Vapaavuori
Oulujoen seurakuntapastori

 

21. sunnuntai helluntaista
Psalmi: Ps. 145: 8-13
1. lukukappale: 5. Moos. 31: 6-8
2. lukukappale: Kol. 1: 9-11
Evankeliumi: Luuk. 10: 1-12

 

Jeesus julisti, että Jumalan valtakunta on lahja. Hän lupasi syntien anteeksiantamuksen kaikkein syntisimmillekin. Jeesus lähettää omansa maailmaan todistamaan tästä armosta ja palvelemaan ihmisiä hänen nimessään. Kristitty on Vapahtajan lähettiläs, ”Kristus lähimmäiselleen”.

 

Ps. 145: 8-13
Anteeksiantava ja laupias on Herra,
hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä.
  Herra on hyvä kaikille,
  hän armahtaa kaikkia luotujaan.
Herra, sinua ylistäkööt kaikki luotusi,
uskolliset palvelijasi kiittäkööt sinua!
  Julistakoot he valtakuntasi kunniaa,
  kertokoot mahtavista teoistasi.
Saattakoot he ihmisten tietoon Herran väkevät teot
ja hänen valtakuntansa mahdin ja loiston.
  Sinun valtakuntasi on ikuinen,
  sinun herruutesi pysyy polvesta polveen.

 

5. Moos. 31: 6-8
Mooses sanoi israelilaisille:
”Olkaa vahvoja ja rohkeita, älkää pelätkö älkääkä säikkykö noita kansoja, sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän kanssanne. Hän ei jätä teitä yksin eikä hylkää teitä.”
Mooses kutsui luokseen Joosuan ja sanoi hänelle kaikkien israelilaisten ollessa läsnä: ”Ole vahva ja rohkea. Sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra esi-isillemme vannomallaan valalla sille lupasi, ja sinä jaat sen maan israelilaisille perinnöksi. Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää.”

 

Kol. 1: 9-11
Me olemme lakkaamatta rukoilleet teidän puolestanne ja pyytäneet, että te saisitte runsaasti hengellistä viisautta ja ymmärrystä ja tulisitte täydelleen tuntemaan Jumalan tahdon. Rukoilemme, että eläisitte Herralle kunniaksi ja kaikessa hänen mielensä mukaan ja että kantaisitte hedelmää tekemällä kaikkea hyvää ja kasvaisitte Jumalan tuntemisessa. Hänen kirkkautensa voima ja väkevyys vahvistakoon teitä olemaan aina kestäviä ja kärsivällisiä.

 

Luuk. 10: 1-12
Herra valitsi vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä.
Hän sanoi heille: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.

Menkää, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua älkääkä jalkineita. Älkää matkan varrella pysähtykö tervehtimään ketään. Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ’Rauha tälle kodille.’ Jos siellä on joku, joka on rauhan arvoinen, hän saa teidän toivottamanne rauhan. Ellei ole, toivotuksenne palaa teille. Jääkää siihen taloon ja syökää ja juokaa mitä teille tarjotaan, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta toiseen.

Kun tulette kaupunkiin ja teidät otetaan siellä vastaan, syökää mitä teille tarjotaan, parantakaa kaupungin sairaat ja kertokaa kaikille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.’ Mutta jos teitä johonkin kaupunkiin tultuanne ei oteta vastaan, menkää sen kaduille ja julistakaa: ’Me pyyhimme pois pölynkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut – pitäkää hyvänänne! Mutta tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle!’ Minä sanon teille: Sodomakin pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sellainen kaupunki.”

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Oulujoen seurakunta