”Meillä on rekrytoinnin paikka” – kirkkoherra toivoo keski-ikäisiä mukaan seurakunnan toimijoiksi

19.10.20

Etenkin keski-ikäiset pitäisi saada aktivoitua seurakuntatoimijoiksi, miettii Siikalatvan kirkkoherraksi valittu Heikki Karppinen.
Seurakuntalaistoimijoita tarvitaan, jotta kappeliseurakunnat toimivat.


Teksti: Minna Kolistaja .

Siikalatvan seurakunnan kirkkoherraksi valittu Heikki Karppinen kokee aloittavansa seurakunnan johdossa haasteellisessa, mutta samalla mielenkiintoisessa tilanteessa:

– Seurakunta alkaa olla rippikouluiässä. Seurakuntien yhdistyminen vuonna 2006 alkaa olla ihmisten mielissä taka-alalla ja voimme ryhtyä suunnittelemaan tulevaisuutta yhtenäisenä seurakuntana.

Karppisen pappisura alkoi 2009 Siikalatvalta. Välillä hän toimi kymmenkunta vuotta pappina kaupunkimaisessa seurakunnassa, Karjasillalla Oulussa kunnes palasi Siikalatvalle.

Pienen maaseutuseurakunnan todellisuus on ehtinyt tulla tutuksi viimeksi kuluneen reilun vuoden aikana kirkkoherran viransijaisena.

– Noin 5700 jäsenen seurakunnassa pitää koko ajan suhteuttaa pieneneviä resursseja ja toimintaa ja miettiä, miten toiminta säilyy mahdollisimman laajana ja lähellä seurakuntalaista.

Toivoa antavia merkkejäkin seurakunnan alueella pilkahtelee.

– Väestömäärä on pysynyt samana. Toivoa antava asia on sekin, että lapsia syntyy: kasteita on ollut tänä syksynä joka viikonlopulle, parhaina viikonloppuina useampiakin, Karppinen iloitsee.

Hyvää mieltä on nostattanut lisäksi uutinen elementtitehtaan tulosta Rantsilaan.

– 50 työpaikkaa on iso juttu kunnalle ja iso juttu seurakunnalle.

Seurakunnassa aletaan pian valmistella strategiaa tuleviksi 10 vuodeksi. Samassa yhteydessä tehdään myös kiinteistöstrategia. Kestilän, Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsilan kappeliseurakunnilla on mittava kiinteistöomaisuus: viisi kirkkoa, viisi seurakuntataloa ja kaksi muuta kiinteistöä: leirikeskus sekä Kestilän kerhotalo.

– Seurakunta on tähän mennessä jo myynyt kiinteistöjä niin, että ei oikein enää ole mitä myydä. Kirkkojahan ei tietenkään voi poistaa käytöstä, ne ovat suojeltuja kohteita.

Taannoinen seurakuntien yhdistyminen on vaatinut seurakuntalaisilta totuttelua.

– Ymmärrän hyvin, että varsinkin varttuneemmat seurakuntalaiset ovat läpikäyneet suruprosessia joutuessaan luopumaan joistakin totutuista asioista.

Karppinen muistaa jo Karjasillan-vuosiltaan, että naapurikirkkoon ei aina ole helppo lähteä, vaikka se olisi kilometreillä mitaten lähellä.

– Ihmisillä voi olla vahvat tunnesiteet omaan kotikirkkoon. Karjasillan pappina huomasin usein, kuinka Kaukovainiolta ei hevin lähdetty Karjaisillan kirkkoon.

– Muutoksiin tottuminen vie aikansa, mutta nyt tuntuu hyvältä hetkeltä aloittaa uuteen suuntaaminen. Tunnen, että Siikalatvalla on valmiutta muutokseen.

Karppinen peräänkuuluttaa kulttuurinmuutosta. Varsinkin maaseutuseurakunnissa on totuttu siihen, että työntekijät tekevät kaiken ja seurakuntalaiset tulevat niin sanotusti valmiiseen pöytään. Tämä aika edellyttää seurakuntalaisilta panosta esimerkiksi kerhotoimintaan.

– Näin jonkin verran jo tapahtuukin, mutta vielä pitää turvata jatkuvuus. Monet toimijat alkavat olla ikääntyneitä. Meillä on nyt rekrytoinnin paikka, jotta saamme kappeliseurakunnat toimimaan.

Karppinen uskoo, että Siikalatvan alueelta löytyy ihmisiä, joilla on aikaa olla seurakuntalaistoiminnassa.

– Etenkin keski-ikäiset pitäisi saada aktivoitua seurakuntatoimijoiksi, Karppinen sanoo.

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Siikalatvan seurakunta