Sampo Kaikkonen esittelee teosta julkistustilaisuudessa 26.9.2020.

Pyhäkoulukuvasto ei puhuttele visuaalisesti nykyihmistä, sanoo tuomiorovasti Satu Saarinen

13.10.20

Eri aikakaudet tuovat kirkkotilaan oman valonsa, muotonsa ja omat kuvansa kertomaan jotakin ajan uskontulkinnasta, sanoo tuomiorovasti.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Elsi Salovaara, Tero Takalo .

Oulun tuomiokirkkoon hiljattain ripustettu uusi maalaus on saanut niin kehuja kuin haukkuja. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran Satu Saarisen mielestä on hyvä, että hankinta keskusteluttaa. 

– Miksi edes haluttaisiin tilata taulu, jota kukaan ei huomaa tai joka ei kosketa ketään? ”Taivaanranta” ei ainakaan jätä haaleaksi.

Ihmisten kanssa keskustellessaan Saarinen on huomannut, että monet eivät edes muista, minkälainen teos seinällä oli ennen kuin siihen nostettiin Sampo Kaikkosen Taivaanranta-öljyvärimaalaus.

– Nykypäivän ihmistä ei puhuttele enää pyhäkoulukuvasto. Ihmisen visuaalinen lukutaito muuttuu: se, mikä on puhutellut 1700-luvun ihmistä ei välttämättä enää pysäytä valtavan kuvatulvan keskellä elävää 2000-luvun ihmistä.

Kuvat kertovat kunkin ajan uskontulkinnasta

Miksi vanhaan kirkkoon sitten pitää hankkia uutta taidetta? Saarisen mukaan kyse on uskon ymmärryksestä. 

– Ihmiseen vaikuttavat kirkkotilassa muutkin kuin puhutut tai lauletut elementit. Myös taide ja muodot kantavat mukanaan paljon merkityksiä.  Ajattelen, että eri aikakaudet tuovat kirkkotilaan oman valonsa, muotonsa ja omat kuvansa kertomaan jotakin ajan uskontulkinnasta.

Saarinen myös muistuttaa, että kirkkotila on aina kerroksellinen, ei koskaan lopullisesti valmis. Oulun tuomiokirkkoon on hankittu uutta taidetta ja esineistöä ennenkin, esimerkiksi kahden 1800-luvulla sattuneen tulipalon jälkeen.

Tuomiokirkon sisätilaremontin yhteydessä 1996–1997 alttaritaulun yläpuolelle tuli Veikko Törmäsen teos Elämän kaari sekä pääsisäänkäynnin yhteyteen Reijo Hukkasen lasista ja metallista valmistettu, koko seinän levyinen taideteos Valo-ovi. 

Alttarilla on Riitta Helevän vuonna 2001 tekemä krusifiksi. Aiempi, isonvihan aikainen krusifiksi 1700-luvulta on nyt alttariseinää vasten. 

Nykyinen alttaritaulu on ollut paikoillaan vuodesta 1859. Aiempi alttaritaulu, Henrik Wacklinin Ristiinnaulittu, on nykyisin sijoitettuna kirkon pohjoissakaran itäseinälle.

Heinätorin seurakuntatalosta on siirretty taidetta tuomiokirkon sakastiin.

Uuden taiteen pitää keskustella jo olemassa olevan kanssa

Saarisen mielestä uusien taidehankintojen täytyy aina keskustella kirkossa jo olemassa olevan kanssa.  Siksi uusin hankinta on sijoitettu sakastin oviaukon päällä olevan muotokuvan ja alttaritaulun väliseen tilaan. 

Johannes Messeniuksen muotokuvassa on vahva viesti kuolemasta ja kuolemanjälkeisyydestä 1600-luvun visuaalisella kielellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaaman alttaritaulun teemana puolestaan on Kristuksen kirkastuminen, Jumalan Pojan vahva viesti siitä, kenellä on valta kuolemankin yli.  

– Siinä välissä tapahtuu meidän kaikkien tavallisten ihmisten tavallinen lähtö. Taivaanranta täydentää ja kokonaistaa kirkon kuorialueen teologian, Saarinen näkee. 

– Taivaanranta-teos osoittaa kohti Kristusta ja hänen valoaan – se täydellistää ihmiselämän päämäärän ja suunnan. 

Teema sovittiin yhdessä, toteutukseen vapaat kädet

Satu Saarinen sanoo, että uusimman teoksen teema, lähteminen ja siirtyminen, sovittiin yhdessä taiteilijan kanssa. Muutoin taiteilija sai vapaat kädet toteutukseen. 

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, miten Kaikkonen käsitteli teemaa. Maalauksessa mikään suhteessa kirkon kuoriosaan, kirkossa jo oleviin teoksiin tai teologiaan ei ole sattumaa. Kaikki on tarkkaan mietittyä, Saarinen korostaa.

Tuomiorovasti ymmärtää, että uusi teos voi herättää voimakkaitakin tuntemuksia. 

– Alastomuus jostain syystä puhuttaa aina, vaikka kirkkotaiteessa se on aivan tavallinen tapa kuvata kuolevaisia. 

– Ihmisiä saattaa hämmentää esimerkiksi se, että kun 1700-luvun teosten alastomia hahmoja katsellaan tietyllä tapaa kaukaa, tämän teoksen alastomuus tulee ikään kuin lähemmäs katsojaa. Hämmentävältä voi tuntua sekin, että teos on tehty maalaustaiteen vanhojen mestarien maalaustekniikkaa jäljitellen, mutta sen ihmishahmot näyttävät tämän ajan ihmisiltä – kuin keneltä tahansa meistä.

Taidehankinta on seurakunnan oma päätös

Seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat itsenäisesti päättää, millaista taidetta tai esineistöä ne kirkkotiloihinsa hankkivat.

Museovirastolta pitää pyytää lausunto vain siinä tapauksessa, että hankinta muuttaa olennaisesti kirkollista rakennusta, joka on suojeltu. Kirkkolain mukaan suojeltuja ovat kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut evankelis-luterilaiset kirkolliset rakennukset kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen. 

Taidehankinta Oulun tuomiokirkkoon nousi esille vuonna 2018 tehdyssä tuomiokirkkoseurakunnan tilatarpeita kartoittaneessa selvityksessä.

 

Mitä ajatuksia juttu herätti? Mitä mieltä olet uusimmasta taidehankinnasta? https://rauhantervehdys.fi/palaute/

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Oulun tuomiokirkkoseurakunta