Mäntymetsää auringonpaisteessa.

Seurakuntien metsät syynissä

13.10.20

Luonnonvarakeskus laskee parhaillaan, kuinka paljon seurakuntien metsät nielevät hiilidioksidia. Tiedolla on merkitystä, kun kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta.


Teksti: Marita Ahlgren . Kuvat: Pixabay .

– Ilmastonmuutosta torjutaan monin keinoin, mutta onhan se mielenkiintoista tietää, mikä merkitys metsillämme siinä on.

Näin toteaa Muhoksen seurakunnan talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert. Seurakunnan ympäristöasioista vastaavana hän odottaa loppuvuodesta tulevaa tietoa siitä, kuinka paljon oman seurakunnan metsät sitovat hiiltä.

Tieto on tärkeä, kun seurakunta tavoittelee muiden seurakuntien tapaan hiilineutraaliutta. Koko kirkko on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite edellyttää hiilinielusta huolehtimista

Viime vuonna valmistuneen Kirkon ilmastostrategian mukaan hiilineutraalius saavutetaan vähentämällä kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia vuoden 2018 tasosta.

Loput 20 prosenttia kompensoidaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota metsien hiilinieluvarantoon.

Varantoja laskeva Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo paitsi hiilinielutonnit, antaa myös tietoa kuinka eri metsänkäsittelyn tavat vaikuttavat hiilinieluihin.

– Tavoitteena tietysti on, että metsiä käsiteltäisiin kestävästi eikä hiilinielua syötäisi hakkuilla, toteaa Luken erityisasiantuntija Eero Mikkola.

Hiilinielulaskelmien tuloksella on vaikutusta metsänhoitoon.

Metsäsuunnitelmat ovat tärkeässä osassa

Se, että metsä sitoo hiiltä parhaalla mahdollisella tavalla, vaatii seurakunnalta määrätietoista työtä, muistuttaa Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo.

– Metsäsuunnitelma on tässä ratkaisevan tärkeä. Halu hiilen sitomiseen täytyy ohjata suunnitelman laatimista.

– Seurakunnat tarvitsevatkin työkaluja metsäsuunnitelmien kilpailuttamiseen, jotta ne voivat suunnitelmien avulla paremmin linjata omaa metsäpolitiikkaansa.

Oulun seurakuntien metsäsuunnitelma on varsin tuore, sillä kymmeneksi vuodeksi tehtävä asiakirja hyväksyttiin vuonna 2017.

Kiinteistöpalvelujen työnjohtajan ja ympäristötyöryhmään kuuluvan Jukka Rönkönharjun mukaan hiilinielukysymykseen ei vielä tuolloin otettu kantaa.  Suunnitelman laadinnassa huomioitiin kuitenkin ympäristödiplomiinkin kirjattu tavoite kestävän metsänhoidon periaatteesta.

– Kunhan hilinielulaskelmat valmistuvat, niillä tulee olemaan vaikutusta metsänhoitoon. Ne ja kirkkohallitukselta mahdollisesti saatavat ohjeet voivat synnyttää tarpeen metsänhoitosuunnitelmien päivitykseen, hän arvioi.

Muhoksen seurakunnan metsäsuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan. Riitta Kukkohovi-Colpaert toteaa, että keinoja hiiilivarannon säilyttämiseksi on useita.

– On tärkeää, että seurakunnalla on hiiltä sitovaa, kasvavassa vaiheessa olevaa metsää. Lisäksi on hyvä suosia harvennushakkuita avohakkuiden sijaan sekä välttää soiden ojittamista, hän havainnollistaa.

Seurakunta voi joutua pahimmillaan valitsemaan hakkuiden ja työntekijöiden lomautusten väliltä.

Hiilineutraalius vastaan talous?

Jukka Rönkönharju huomauttaa, että hiilinielun maksimointi voi joutua törmäyskurssille talouden kanssa. Myös Riitta Kukkohovi-Colpaert pohtii, millainen painoarvo hiilineutraaliudella on silloin, kun talous on tiukilla.

– Ymmärrän varsinkin pieniä, talousvaikeuksien kanssa kamppailevia seurakuntia, joissa voidaan joutua pahimmillaan valitsemaan hakkuiden ja työntekijöiden lomautusten väliltä.

Työtä ilmaston hyväksi tarvitaan monella rintamalla

Suomen evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on metsää yhteensä 167 000 hehtaaria. Se on noin 0,7 prosenttia Suomen metsistä.

– Työ seurakuntien metsien hiilinielujen kohentamiseksi voi tuntua puuhastelulta, mutta sitä se ei ole. Ilmastonmuutosta on torjuttava monella rintamalla, Harri Palo tähdentää.

Myös Riitta Kukkohovi-Colpaert muistuttaa, että kirkon ilmastostrategiaan on kirjattu useita toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Osa toimenpiteistä vaatii myös taloudellisista panostusta, mutta uskon, että työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja muiden sidosryhmien tuella ja työllä pääsemme tavoitteeseen.

Anna palautetta jutusta

Kirkko hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä

Lue lisää aiheesta:

Haukiputaan seurakunta Ihmiset ja elämä Karjasillan seurakunta Kiimingin seurakunta Muhoksen seurakunta Oulujoen seurakunta Oulun tuomiokirkkoseurakunta Oulunsalon seurakunta Tuiran seurakunta