Hartaus ensimmäiselle adventtisunnuntaille 29.11.

Suurimmat tunteet valtaavat mielen

Jeesus oli tulossa Öljymäelle, joka oli lähellä Betaniaa. Muistamme Jeesuksen vierailleen siellä ystäviensä Martan, Marian ja Lasaruksen kodissa.

Öljymäeltä Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja antoi heille selkeän ja yksinkertaisen ohjeistuksen tehtävään, joka heidän tulisi suorittaa. Kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin, opetuslapset alkoivat riemuiten ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, joita olivat nähneet: ”Siunattu hän, joka tulee Herran nimessä!”

Miksi ensimmäisen adventin teksti puhuu Jeesuksen matkasta kohti kärsimystä? Eikös ensimmäisenä adventtisunnuntaina avata joulukalenterin ensimmäinen luukku, jolloin alkaa vuoden suurimman juhlan, joulun odotus? Siis odotamme Jeesuksen syntymäjuhlaa!

Tätä ihmettelin nuoruudessani. Saman kysymyksen olen kuullut useita kertoja työssäni varhaiskasvatuksen parissa.

Totta on, että haluamme mieluummin kulkea kohti ilon juhlaa ja hehkuttaa joulun odotusta kuin muistaa Jeesuksen kärsimystietä.

Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin joulukin saa merkityksensä vain yhteydestä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Suurimmat tunteemme, suru ja ilo, valtaavat mielen. Saamme opetuslasten tavoin päästää kuitenkin ilon valloilleen.

Tien varrella riemuittiin. Jeesus vastasi fariseuksille: Minä sanon teille, jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.” Kivivertaus on vahvaa symboliikkaa ja kertoo asian tärkeydestä. Hän on antanut myös meille oikeuden kertoa ihmeteoista ja ikuisen elämän lahjasta. Mikään ei voinut estää silloin ilosanoman julistamista. Eikä voi estää tänäänkään.

Marja-Liisa (Maisa) Hautamäki
Muhoksen seurakunnan vs. seurakuntapastori

1. adventtisunnuntai

Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa.

Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Ps. 24: 7-10
Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee.
  Kuka on kirkkauden kuningas?
  Hän on Herra, väkevä ja voimallinen.
  Hän on Herra, voiton sankari.

Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee.
  Kuka on kirkkauden kuningas?
  Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot!

Jes. 49: 8-10
Näin sanoo Herra:
– Armon hetkellä minä vastaan sinulle,
pelastuksen päivänä minä autan sinua.
Minä olen luonut sinut
toteuttamaan sen liiton,
jonka tein tämän kansan kanssa,
jotta saattaisit ennalleen maan,
jotta uudelleen jakaisit autioituneet perintömaat,
jotta sanoisit vangituille: ”Lähtekää”,
ja pimeydessä viruville: ”Tulkaa valoon!”
Tallatuilta teiltäkin he löytävät ravintonsa,
paljas kalliorinne on heille laidunmaa.
Eivät he näe nälkää, ei heidän tule jano,
ei heitä ahdista helle eikä auringon polte,
sillä heitä ohjaa heidän armahtajansa,
joka vie heidät lähteiden ääreen.

Ilm. 3: 20-22
Kristus sanoo:
”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.
Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.”

Luuk. 19: 28-40
Jeesus lähti toisten edellä nousemaan Jerusalemiin vievää tietä. Kun hän oli tulossa Öljymäeksi kutsutulle vuorelle ja oli jo lähellä Betfagea ja Betaniaa, hän lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te otatte sen, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä.”

Miehet lähtivät ja havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut. Kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat kysyivät: ”Miksi te viette varsan?” He vastasivat: ”Herra tarvitsee sitä.” He toivat varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille. Kun hän sitten ratsasti, opetuslapset levittivät vaatteitaan tielle.

Jeesuksen lähestyessä sitä paikkaa, mistä tie laskeutuu Öljymäen rinnettä alas, koko opetuslasten joukko alkoi riemuissaan suureen ääneen ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet. He huusivat:
– Siunattu hän, kuningas,
joka tulee Herran nimessä!
Taivaassa rauha,
kunnia korkeuksissa!

Muutamat fariseukset sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: ”Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!” Mutta Jeesus vastasi: ”Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.”