Korona tuo haastetta partiolaisten varainhankintaan

Partiolaiset myyvät adventtikalentereita perinteisesti ovelta ovelle sekä kaupoissa tai niiden edustoilla. Koronan vuoksi kalenterimyyntiin on ideoitu uusiakin tapoja. Osa lippukunnista lupaa kalenterille kotiinkuljetuksen postilaatikkoon, jotta kalenterin voi hankkia ilman lähikontaktia.

|||

Pim-pom, pim-pom! Loka-marraskuussa ovikelloa voi soittaa partiolainen, joka ojentaa nähtäväksesi adventtikalenterin.

Merkittävä osa kalenterimyynnistä on perinteisesti tehty ovelta ovelle kiertämällä. Koronan vuoksi tänä vuonna kiinnitetään erityistä huomiota myyntitilanteiden turvallisuuteen. Kasvomaskit otetaan käyttöön alueilla, joilla sairaanhoitopiiri sitä suosittaa. Myyntikierrokselle lähteville partiolaisille teroitetaan lisäksi käsidesin ja turvavälien tärkeyttä.

Oululaiset Aino Lämsä ja Vilho Lämsä aikovat kierrellä kalenterikaupoilla kotinsa naapurustossa. Pohjolan Pirteät -lippukunnassa partiota harrastava 7-vuotias Aino on lähdössä kalenterimyyntiin ensimmäistä kertaa, kahta vuotta vanhempi isoveli nyt toista kertaa.

Aino ja Vilho Lämsä esittelivät adventtikalenteria Saara Orvolalle.

 

Vilho on ehtinyt jo tehdä kauppoja Vantaalle saakka. Puhelinsoitto äidin tädille oli tuottoisa: – Myin Sirkalle kolme kalenteria, Vilho kertoo.

Kalenterimyynnillä turvataan partiotoimintaa

Pohjolan Pirteissä partiota harrastavat aikuiset Lea Haapala ja Matti Rahko tietävät hyvin, kuinka tärkeitä kalenterimyynnillä ansaitut eurot ovat.

– Kalentereita myymällä pystymme turvaamaan, että partion retket ja leirit pysyvät kohtuullisen hintaisina kaikille lapsille, sanovat lippukunnan hallitukseen kuuluva Rahko ja kalenterikampanjan organisoinnissa mukana oleva Haapala.

Viime vuonna kalenterimyynnin tuotolla hankittiin lippukunnalle kotateltta. Seuraavakin käyttökohde on tiedossa: kämpälle tarvitaan kamina.

– Lisäksi kalenterien myyntituotolla voimme ostaa varusteita – esimerkiksi retkipatjoja ja rinkkoja –  jotta ensi kertaa leirille tai retkelle lähtevän lapsen tai nuoren ei tarvitse hankkia kaikkia varusteita itse.

Yhteisellä myyntiponnistuksella on myös kasvatuksellinen näkökulma: lapset ja nuoret oppivat toimimaan yhteiseksi hyväksi.

– Viime vuonna Pohjolan Pirteiden partiolaiset myivät lähes 990 adventtikalenteria. Tänä vuonna päästään toivottavasti vähintään samaan, Haapala sanoo.

Loppuvuoteen ajoittuva tärkeä varainhankintakampanja on yleensä tuonut huivikauloja myös kauppojen edustoille ja kauppakeskuksiin. Tänä vuonna sisätiloissa myyminen saattaa koronatilanteen vuoksi jäädä monelta lippukunnalta väliin. Esimerkiksi Pohjolan Pirteät perui aikeensa myydä kalentereita kauppakeskus Valkeassa.

Kalenterin voi ostaa ilman lähikontaktiakin: Pohjolan Pirteät lupaa kalenterin ostajalle kotiinkuljetuksen ostajan postilaatikkoon 10 kilometrin säteellä Karjasillan kirkosta.

Kalenterin voi hankkia myös ilman lähikontaktia verkkokaupasta (www.adventtikalenteri.fi).

”Harvan mielestä 10 euroa on liikaa”

Partiolaisten adventtikalenteri on pysynyt vuosikymmenet uskollisena tyylilleen: siinä ei ole glitteriä eikä luukkujen takaa ole odotettavissa suklaata tai pikkutavaroita. Kymmenen euron hintaiselle tuotteelle on silti ottajia.

– Harva pitää sitä kalliina, viime vuonna peräti 101 kalenteria myynyt Lea Haapala on huomannut.

Vilho Lämsä, Lea Haapala ja Aino Lämsä myyvät adventtikalentereita Pohjolan Pirteät -lippukunnan hyväksi.

 

– Ihmiset eivät välttämättä ostakaan kalenteria kalenterin saadakseen vaan tukeakseen partiota ja sen tekemää nuorisotyötä, Haapala ja Rahko tietävät.

Partiotytöt toivat kalenteriperinteen Suomeen 1940-luvulla

Ensimmäinen partiolaisten adventtikalenteri tuli myyntiin vuonna 1947. Partiotytöt rahoittivat kalenterimyynnillä toimintaansa. Idea oli peräisin Ruotsista.

Kalenterimyynti oli aluksi vaisua: ihmiset eivät ymmärtäneet kalenterin ideaa, koska sellaisia ei aiemmin oltu Suomessa nähty. Muutamassa vuodessa myynti alkoi sujua ja muutkin tahot alkoivat tuoda myyntiin omia kalentereitaan.

Partiolaisten kalenterin kuvittajina ovat toimineet monet tunnetut nimet kuten Ulla von Wendt, Marja-Liisa Pitkäranta, Ulla Vaajakallio, Camilla Mickwitz, Virpi Pekkala, Pekka Vuori, Salli Parikka, Timo Kästämä ja Elina Warsta. Tämänvuotisen kalenterin on kuvittanut Christel Rönns.

Vuoden 1947 kalenterin kuvitti Ulla von Wendt.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää