Kuva: Shutterstock

Hartaus sunnuntaille 6.12.

4.12.20

Tänä itsenäisyyspäivänä erityisen tärkeää on se, ettemme taistele keskenämme vaan yritämme kaikin tavoin rakentaa rauhaa, luottamusta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia yhdessä toistemme kanssa.


Lopetetaan riitely

Sunnuntaina 6.12. juhlimme Suomen itsenäisyyttä eri tavalla kuin aiemmin.

Linnan juhlia ei pidetä ja muitakin tilaisuuksia saatetaan jättää väliin. Mannerheim-ristin ritareita ei enää kulje keskuudessamme Tuomas Gerdtin saatua kutsun viimeiseen iltahuutoon marraskuussa.

Jotkin asiat toki pysyvät: perheiden perinteet, liehuva siniristilippu ja ilo vapaasta maasta.

Itsenäisyyspäivänä ritarikunnat ja muut organisaatiot tapaavat jakaa kunniamerkkejä. Yhteistä kaikille kunniamerkeille lienee se, että sellaisen saaja katsotaan jollakin tavalla ansioituneeksi.

Viime ajat ovat olleet aika poikkeuksellisia sekä omassa maassamme että koko maailmassa. Ehkä kunniamerkitkin voisivat olla poikkeuksellisia?

Tänä itsenäisyyspäivänä kunniamerkki rintatähtineen voitaisiin myöntää terveydenhuollon henkilöstölle kiitokseksi ponnisteluista koronapandemian vastaisessa taistelussa. Sota virusta vastaan on vielä kesken, mutta ilman heidän työtään asiat voisivat olla paljon huonommin. Kiitos teille tärkeästä työstänne.

Jonkinlainen suurristi voitaisiin myöntää myös niille, jotka ovat sitoutuneesti rukoilleet perheväkensä, ystäviensä ja koko maailman puolesta. Taistelussa paremman maailman puolesta jokaisen panos on merkittävä. Kiitos, että kannatte meitä kaikkia Taivaallisen Isän eteen.

Ansiomitali tai rauhanpalkinto voitaisiin ojentaa heille, jotka haastavissakaan tilanteissa eivät ole provosoituneet vaan pysyneet rakentavina ja näin mahdollistaneet arvostavaa keskustelua. Kiitos.

Suomessa emme ole olleet sodassa ulkovaltojen kanssa pitkään aikaan. Tänä itsenäisyyspäivänä erityisen tärkeää on se, ettemme taistele keskenämme vaan yritämme kaikin tavoin rakentaa rauhaa, luottamusta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia yhdessä toistemme kanssa.

Mikko Lehtovaara
Kirjoittaja on kirkon nuorisotyönohjaaja, basisti ja veneilijä

 

 

Itsenäisyyspäivä
Psalmi: Ps. 96:1–9 tai Ps. 121
1. lukukappale: 5. Moos. 8:10–17 tai Saarn. 9:13–18
2. lukukappale: Jaak. 3:13–18 tai Ap.t. 17:24–30
Evankeliumi: Joh. 8:31–36 tai Matt. 20:25–28

 

Kiitos isänmaasta

Itsenäisyyspäivä on kansallinen juhlapäivä. Itsenäisyytemme alkuajoista lähtien on silloin valtiovallan määräyksestä pidetty jumalanpalvelus. Myös kirkkojärjestys edellyttää, että ”jumalanpalvelus pidetään itsenäisyyspäivänä ja valtiollisten tilaisuuksien yhteydessä, niin kuin siitä on säädetty tai erityisiä tilaisuuksia varten määrätty”. Jumalanpalveluksessa kiitetään maamme vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä rukoillaan isänmaan ja kansan puolesta.
Itsenäisyyspäivänä voidaan käyttää myös kirkkovuoden ajankohdan mukaisia tekstejä. Saarnateksti voidaan valita myös vapaasti.

Ps. 96:1–9
Laulakaa Herralle uusi laulu!
Laula Herralle, maa, laulakaa Herralle, maan asukkaat!
  Laulakaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään!
  Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan.
Julistakaa hänen kunniaansa,
ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kaikille kansoille.
  Suuri on Herra, ylistäkää häntä!
  Pelätkää häntä, hän on jumalista korkein.
Eivät ole jumalia toisten kansojen jumalat,
mutta Herra on taivaitten luoja.
  Hänen on loisto ja hänen on kunnia,
  hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus.
Maan kaikki kansat,
tunnustakaa Herra,
  tunnustakaa Herran kunnia ja voima,
  tunnustakaa hänen nimensä kunnia!
Tuokaa hänelle uhrilahjat, astukaa hänen pyhäkkönsä pihaan,
kumartukaa hänen pyhän kirkkautensa eteen!

TAI:

Ps. 121
Minä kohotan katseeni vuoria kohti.
Mistä saisin avun?
  Minä saan avun Herralta,
  häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua,
väsymättä hän varjelee.
  Ei hän väsy, ei hän nuku,
  hän on Israelin turva.
Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi,
hän ei väisty viereltäsi.
  Päivällä ei aurinko vahingoita sinua
  eikä kuunvalo yöllä.
Herra varjelee sinut kaikelta pahalta,
hän suojelee koko elämäsi.
  Herra varjelee kaikki sinun askeleesi,
  sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.

5. Moos. 8:10–17
Kun syötte itsenne kylläisiksi, kiittäkää Herraa, Jumalaanne, siitä hyvästä maasta, jonka hän on teille antanut. Varokaa unohtamasta Herraa, Jumalaanne. Noudattakaa aina hänen käskyjään, lakejaan ja säädöksiään, jotka minä teille nyt annan.
Kun saatte syödä itsenne kylläisiksi, kun rakennatte kauniita taloja ja asutte niissä, kun nautakarjanne, lampaanne ja vuohenne lisääntyvät, kun teille kertyy hopeaa ja kultaa ja koko omaisuutenne kasvaa, varokaa tulemasta ylpeiksi ja unohtamasta Herraa, Jumalaanne, joka vei teidät pois Egyptistä, orjuuden maasta. Hän johdatti teidät suureen ja pelottavaan autiomaahan, joka on täynnä myrkkykäärmeitä ja skorpioneja. Mutta tuossa kuivassa ja vedettömässä maassa hän antoi veden virrata esiin kovasta kalliosta ja ruokki teitä mannalla, jota isännekään eivät tunteneet. Hän kuritti teitä ja koetteli teitä, mutta kaiken jälkeen hän osoitti teille hyvyytensä. Älkää siis kuvitelko, että olette omin voimin ja omilla kyvyillänne hankkineet itsellenne tämän vaurauden.

TAI

Saarn. 9:13–18
Minä havaitsin, että viisaudelle, suurellekin, saattoi käydä näin auringon alla:
Oli pieni kaupunki, jossa oli vähän asukkaita. Sitä vastaan hyökkäsi mahtava kuningas. Hän saartoi kaupungin ja pystytti suuria piirityslaitteita sen ympärille. Kaupungissa asui köyhä mutta viisas mies. Hän olisi voinut pelastaa kaupungin viisaudellaan, mutta kukaan ei tullut ajatelleeksi sitä köyhää miestä. Niinpä minä sanon:
Viisaus on parempi kuin voima,
mutta köyhän viisautta vähätellään
eikä hänen sanojaan kuunnella.
On parempi kuunnella viisaan hiljaisia sanoja
kuin houkkien johtajan huutoa.
Viisaus on sota-aseita parempi.

Jaak. 3:13–18
Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Esittäköön hän osoitukseksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee. Mutta jos teidän sydäntänne hallitsee katkera kateus ja riidanhalu, älkää vastoin totuutta kerskuko kuvitellulla viisaudellanne. Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan maallista, ihmisistä tulevaa, pahojen henkien viisautta. Sillä siellä, missä kateus ja riidanhalu vallitsevat, on myös hillittömyyttä ja kaikenlaista pahaa. Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä. Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat.

TAI

Ap.t. 17:24–30
Paavali puhui:
”Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä. Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin – itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun. Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet.
Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: ’Me olemme myös hänen sukuaan.’ Koska me siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus.
Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen.”

Joh. 8:31–36
Niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen, Jeesus sanoi: ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” He vastasivat hänelle: ”Me olemme Abrahamin jälkeläisiä, emme me ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka voit sanoa, että meistä tulee vapaita?” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Orja ei pysy talossa ikuisesti, mutta poika pysyy. Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.”

TAI

Matt. 20:25–28
Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi: ”Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.”

 

 

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko