Kentällä oleva Aapo Heikkilä on juuri potkaissut kuvan laidassa näkyvää jalkapalloa.

”Kun kaikki on tehty, itseluottamus ratkaisee”

11.12.20

Veikkausliigaan nousseen AC Oulun pelaaja Aapo Heikkilä omistautuu jalkapallolle. Menestykseen tarvitaan itseluottamusta, mutta myös uskallusta mokata.


Teksti: Marita Ahlgren . Kuvat: Elias Mustonen .

– Jalkapallossa voi kokea tunteita laidasta laitaan. Siksi se on niin koukuttava laji.

Näin toteaa jalkapalloseura AC Oulun hyökkääjä Aapo Heikkilä. Hän oli kentällä myös kauden viimeisessä ottelussa, kun joukkue varmisti nousunsa Ykkösestä Veikkausliigaan.

Marraskuinen ilta Raatissa oli täynnä tunnetta.

– Ennen peliä jännitys oli kova, mutta vaihtui viime hetkellä odottavaksi. Pelin aikana ottelun tärkeyttä ei edes muistanut, sillä upposin pelin kuplaan.

– Loppuvihellyksen jälkeen ja sarjanousun ratkettua olo oli kuin pikkupojalla karkkikaupassa.

– Ei oikein tiennyt, miten päin olisi. Olin niin täynnä riemua, että halusin vain juosta ja hyppiä!

Fiksu ja nopea pärjää

Aapo Heikkilän urheilu-ura vihellettiin alkuun, kun hän meni 7-vuotiaana Haukiputaan Pallon järjestämään jalkapallokouluun.

Laji kiri nopeasti ykköseksi muiden harrastusten ohi. 12–13-vuotiaana hän laittoi punnukset lopullisesti jalkapallon puolelle.

Päätös oli helppo tehdä, sillä lajin monipuolisuus imaisi mukaansa.

– Kentällä pärjätäkseen on oltava yhtä aikaa fiksu, kestävä ja nopea.

– Myös pelin rytmi vaihtelee: välillä on rauhallisia, välillä vauhdikkaita hetkiä, Heikkilä toteaa.

Vastustajat ovat kovia, joten suoritusta on parannettava.

Tason nousu tuo hyvää painetta

Veikkausliiga on Aapo Heikkilälle tuttu, sillä hän pelasi suomalaisen jalkapallon korkeimmalla tasolla kaudet 2016–2018. Tuolloin päällä oli Rovaniemen Palloseuran pelipaita.

AC Oulun kanssa hän teki kaksivuotisen sopimuksen vuosi sitten. Joukkueen nousu Veikkausliigaan potkii kehittymään.

– Vastustajat ovat kovia, joten suoritusta on parannettava. Koen sen vain hyvänä asiana, että saamme lisää haastetta.

Hän ei usko, että nousu muuttaa kovinkaan paljon arkea.

– Ehkä joukkueen harjoitusten määrä lisääntyy, mutta omaa treeniä en voi enää lisätä. Sitä olen aina tehnyt paljon.

Menestys edellyttää oikeita valintoja

Heikkilän kaksiviikkoinen kesäloma päättyi äskettäin. Loma tarkoitti täydellistä taukoa urheilusta.

Nyt harjoitukset ovat jälleen käynnistyneet. Treenejä tehdään kaksi päivässä ja yksi niistä vie 1–4 tuntia kerrallaan. Viikkoon mahtuu yksi lepopäivä.

– Tunneissa laskettuna määrä ei ole paljon, mutta kliseisesti sanottuna urheilijan elämää on elettävä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa.

Omistautuminen näkyy suhtautumisessa ruokavalioon ja ajankäyttöön. Sokeria ja rasvaa on vältettävä, proteiinia ja vitamiineja tankattava. Sänky kutsuu Kymppiuutisten jälkeen, sillä unta on hyvä saada vähintään 8 tuntia yössä.

Kurinalaisuus ei tunnu taakalta.

– Nämä ovat vain asioita, joita toteuttamalla pääsen lähemmäksi tavoitteitani.

Maailman huiputkin tekevät virheitä.

Virheitä ei kannata pelätä

Kun harjoitukset on tehty viimeistä piirtoa myöten kuten pitää, mikä lopulta ratkaisee menestyksen?

– Itseluottamus, sanoo Heikkilä.

Se syntyy onnistumisista. Ne taas synnyttävät uusia onnistumisia.

Epäonnistumisillekin on oltava tilaa.

– On uskallettava tehdä virheitä, maailman huiputkin tekevät niitä. Virheistä on vain otettava niistä tarjolla oleva oppi eikä jäädä miettimään pitkäksi aikaa.

Tähtäin on ulkomailla

Heikkilä ei ujostele paljastaa unelmaansa: hän haluaa vielä joskus pelata Englannin Valioliigassa.

– Ymmärrän tietysti realiteetit, Valioliigaan pääsy ei ole helppoa. Mutta joka tapauksessa Suomen ulkopuolelle olisi kiva päästä pelaamaan.

Heikkilällä on opiskelupaikka Oulun yliopistossa. Elektroniikka- ja tietoliikennetekniikan opintoja on ehtinyt kertyä muutaman kurssin verran ja lomalla opinnot etenivät jälleen hitusen.

Tärkeysjärjestys on silti selvä.

– Elämäni menee nyt jalkapallon ehdoilla.

Anna palautetta jutusta

Villan Pojat ovat kotonaan jalkapallokentällä

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä