Irtiotto vei Marjon uuteen seurakuntaan ja opiskelemaan suntioksi

11.1.21

Joo, mä tuun. Niin lumijokinen Marjo Koski-Vähälä vastasi salamana, kun häntä noin vuosi sitten kysyttiin sijaiseksi Kangasalan seurakuntaan.
Irtiotto totutuista kuvioista tekee hyvää, sanoo Marjo, joka opiskelee nyt Kangasalla työn ohessa suntioksi.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Martta Koski-Vähälä .

– Pikkuhiljaa alkoi kyteä ajatus, voisinko välillä kokeilla elämää myös jossakin muualla. Tosin ajattelin aina, että enhän minä osaa tai uskalla minnekään lähteä, sanoo Marjo Koski-Vähälä, jolle oli ehtinyt kertyä 18 vuotta Lumijoen diakonissana ja seurakuntasihteerinä.

Helmikuussa 2020 Marjo jäi virkavapaalle Lumijoen seurakunnasta.

– Olihan se aika yllättävä liikku – myös itselleni. Yhtäkkiä vain lähdin.

Koski-Vähälän tytär Martta halusi peruskoulun jälkeen musiikkilukioon jonnekin Oulua kauemmaksi. Viime syksynä Martta aloitti opinnot Kangasalan lukion musiikkilinjalla ja Marjo alkoi miettiä, voisiko myös hänelle löytyä tekemistä Kangasalta.

Kuin tilauksesta Kangasalan seurakunnassa aukeni suntion paikka. Marjo ei tullut valituksi. Sen sijaan hänelle avautui mahdollisuus tehdä puolen vuoden sijaisuus kirkkoherranvirastossa.

Kangasala – nätti harjuineen ja järvineen

Marjo voi nyt laulella Sakari Topeliuksen sanoin: Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen. Niin kauas kuin silmä siintää nään järviä lahtineen. Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee.

Koski-Vähälä kertoo tykästyneensä paikkakuntaan ja sen luontoon:

– Täällä on tosiaan harjuja ja järviä. Kangasala on nätti, mukavalla tavalla maalaismainen kaupunki. Asukkaita on noin 32 000.

Sijaisuus kirkkoherranvirastossa on päättynyt, mutta Marjon työt jatkuvat:

– Teen nyt vuoden ajan suntion töitä. Työn ohessa opiskelen suntion ammattitutkintoa Jyväskylän kristillisessä opistossa.

Uutta työpaikkaa ja uutta elämäntilannetta Marjo kuvailee kivaksi hypyksi pois tutuista kuvioista.

– Lumijoella työ alkoi hetkittäin tuntua turhauttavalta, koska työnkuvani muuttui viime vuosina aika lailla. Virkatodistukset ja sukuselvitykset tilataan nykyään Oulun aluekeskusrekisteristä ja taloushallinnon tehtävät, esimerkiksi laskutus, siirtyivät Raaheen.

– Välillä koin olevani pelkkä välikäsi, joka skannaa tietoa ja välittää sitä eteenpäin. Työ ei aina tuntunut yhtä merkitykselliseltä kuin aikaisemmin. Aina välillä mietin, onko Lumijoki vielä minun paikkani – ja jos en olisi siellä, niin missä sitten.

Seurakunnan normiarki on vielä näkemättä

Kangasalan, Kuhmalahden, Sahalahden ja Vehkajärven alueella on neljä kirkkoa, kuusi seurakuntataloa, useita hautausmaita ja muita kiinteistöjä. Noin 23 000 jäsenen seurakunta on maantieteellisesti laaja, Marjo toimii suntiona lähinnä Kangasalan keskustan alueella.

Suntion työnkuvaan Marjo perehtyy toisen suntion parina. Koronatilanteen vuoksi tilanteita harjoitteluun on tavallista vähemmän.

Koronan vuoksi irtiotto uudella paikkakunnalla ei ole sujunut kaikin osin suunnitelmien mukaan. Marjo oli ajatellut pääsevänsä isossa seurakunnassa tekemään ja näkemään paljon – mutta sitten korona sulki melkein kaiken.

– Normiarki on siis vielä näkemättä.

”Taivaan isä sulkee ovia ja avaa ovia”

Kangasalan suntion pesti jatkuu ensi vuoden syksyyn.

Jatkoa siitä eteenpäin Marjo ei tällä hetkellä mieti. Ensi syksyyn saakka on joka tapauksessa tiedossa reissuelämää: puoliso Mika asuu Lumijoen-kotia perheen koiran kanssa. Perheen tyttäristä myös Milla on jo muuttanut pois kotoa.

– Mietin jatkoa avoimin mielin. Mutta tuntuu hyvältä, että Lumijoella on paikka odottamassa.

 

Tekee hyvää päästä hetkeksi pois tutuista kuvioista.

Marjo Koski-Vähälä

 

Tulevaisuuden suhteen Marjo Koski-Vähälä sanoo olevansa levollinen:

– ­Asiat yleensä järjestyvät. Taivaan isä sulkee ovia ja avaa ovia, niin kuin eräs tuttavani totesi.

– Tekee hyvää päästä hetkeksi pois tutuista kuvioista. Kyllähän ne Lumijoella pärjäävät ilman minuakin.

– Mutta on ikäväkin. Toisinaan katson striimattua jumalanpalvelusta Lumijoen kirkosta. Silloin tuntuu, että ei se Lumijoki niin kaukana olekaan.

Kommentoi ja anna palautetta jutusta

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Lumijoen seurakunta Yleinen