Kuva: Sisu Juujärvi

Toimituksen viikko: Näin lehti syntyy

29.1.21

Uutismedian ja koulujen yhteistä mediakasvatuksen teemaviikkoa vietetään 1.–5. helmikuuta. Uutisten viikon merkeissä kerromme, kuinka Rauhan Tervehdys syntyy 45 kertaa vuodessa.


Teksti: Elsi Salovaara .

Koronapandemia on siirtänyt työpisteet pääosin kotiin, mutta aikataulut ovat pysyneet ennallaan. Neljän toimittajan ja graafikon työsykli kulkee tiistaista maanantaihin.

Tiistai

Päivä alkaa toimituksen yhteisellä suunnittelupalaverilla. Korona-aikana toimitus kokoontuu yhteen videopuhelun avulla. Yhdessä käydään läpi, millaista sisältöä on valmiina, mitkä aiheet ovat ajankohtaisia ja mikä ihmisiä puhuttaa juuri nyt.

Pohdimme, millaisella juttutyypillä kutakin aihetta käsitellään, millaisen näkökulman asiaan otamme ja miten juttu kuvitetaan.

Palaverin ja työnjaon jälkeen toimittajat aloittavat juttujensa työstämisen ja haastateltavien tavoittelemisen. Graafikko ryhtyy kokoamaan lehden tapahtumapalstoja seurakuntien lähettämistä materiaaleista.

Iltapäivällä vastaava toimittaja osallistuu yhteiseen palaveriin Oulun seurakuntien viestintäyksikön tiedottajien kanssa. Palaverissa käydään läpi seuraavan lehden sisällyssuunnitelma ja se, millaisia tiedotteita viestinnästä on tulossa. Yhdessä mietitään, kuinka materiaalit olisivat parhaiten molempien yksiköiden käytettävissä.

Keskiviikko

Toimittajat jatkavat juttujen tekoa etsimällä taustatietoa, tavoittelemalla ihmisiä kommentoimaan kyseistä aihetta ja haastatteluja tehden.

Korona-aikana valtaosa haastatteluista on tehty puhelimitse tai esimerkiksi Teams-yhteydellä, mutta myös kasvokkain juttukeikkoja on tehty.

Toimittajat siirtävät viikon lehdessä ilmestyneitä juttuja verkkosivuille. Rauhan Tervehdyksen verkkosivuilla ne ovat paitsi luettavissa, myös kuunneltavissa. Koska verkossa on kirjaimellisesti tilaa enemmän kuin paperilehdessä, juttujen otsikoita voidaan muokata kuvaavammiksi ja tekstin joukkoon laittaa useampia kuvia. Usein verkkojutut ovat myös pidempiä kuin lehdessä julkaistut jutut.

Toimituksen itse tekemien juttujen lisäksi verkkosivuille nostetaan myös valtakunnallisia ja paikallisia tiedotteita. Myös osa toimituksen tekemistä jutuista tulee pelkästään verkkosivuille. Varsinkin osa tapahtumiin liittyvistä jutuista voi ehtiä jo vanhentua seuraavan paperilehden ilmestymiseen mennessä.

Nainen selaa työpöydän ja tietokoneruudun ääressä muistiinpanojaan.
Kuva: Elsi Salovaara

Torstai

Korona-aikana torstai on viikonpäivistä ainoa, jolloin ei ole toimituksen yhteistä aamukokousta. Päivä onkin luovaa aikaa, ja tavoitteena on, että kaikki haastateltavat saataisiin jututettua viimeistään tuolloin.

Toimittajat taittavat, eli sijoittavat juttujensa tekstit ja kuvat, taitto-ohjelmalla tehtyyn lehden sivupohjaan, jonka graafikko on viimeistellyt tiistain palaverin jälkeen. Lehden sivupohjassa jokaiselle jutulle ja palstalle on merkitty oma tilansa.

Torstain aikana tulevat myös materiaalit toimituksen ulkopuolisilta avustajilta. Näitä ovat pääkirjoitus, kolumni ja hartausteksti. Lehdellä on avustajia, jotka tekevät myös haastatteluja ja laativat esimerkiksi kirja-arvioita. Vastaava toimittaja sopii avustajajutuista ja tilaa tarvittaessa juttuja freelance-toimittajilta.

Takasivun Postia-palsta on avoin kaikille. Sen lisäksi sisällöntekoon voi osallistua vastaamalla toimituksen esittämiin kirjoituspyyntöihin tai lähtemällä mukaan esimerkiksi Elämäni kirjat -palstalle esittelemään omia suosikkikiteoksia.

Perjantai

Jokainen lehden juttu, olipa se uutinen, henkilöhaastattelu tai mielipideteksti, oikoluetaan. Tavoitteena on, että jutun kirjoittajan lisäksi kaksi muuta toimittajaa ehtisi lukea jutun ja kommentoida sitä.

Toisinaan kirjoittaja itse saattaa ”sokaistua” tekstilleen ja esimerkiksi toistaa tiettyä sanaa liikaa. Jutun kirjoittaja saattaa olla myös jo niin perehtynyt aiheeseen, ettei hän tule tarpeeksi selvästi kertoneeksi, mitä esimerkiksi tietyt termit tarkoittavat.

Jutun kirjoittaja tai vastaava toimittaja viimeistelee jutut näiden kommenttien mukaan. Sen jälkeen graafikko viimeistelee juttujen taiton.

Käsi joka pitelee kännykkää, jossa näkyy Instagram-päivitys, jossa kaksi autoa on isojen lumikasojen keskellä.
Kuva: Marita Ahlgren

Viikonloppu

Lauantaina ja sunnuntaina töitä on yleensä silloin, kun tehtävänä on juttu jostain viikonloppuna olevasta tapahtumasta. Henkilöjutuissa viikonloppu voi olla myös parasta haastattelujen tekoaikaa, sillä arkiviikolla varsinkin töissä käyvien haastateltavien on hankala löytää tarpeeksi rauhallista ajankohtaa.

Sosiaalisen median kanaville (Facebook, Instagram ja Twitter) tehdään päivityksiä myös viikonloppuina. Jos juttukeikka liittyy johonkin tapahtumaan, siihen liittyen kirjoitetaan heti pieni juttu verkkosivuille tai ainakin laitetaan kuvia sosiaalisen median kanaviin.

Maanantai

Päivän aikana oikoluetaan ja viimeistellään seurakuntien tapahtumasivut, täytetään vakiopalstat kuten Juttukeikalla, Muut mediat ja takasivun Postia ja palautetta -palsta.

Lehteen on yleensä säästetty myös hieman tyhjää tilaa, jotta viikonloppuna esiin nousseet uutiset tai tulleet tiedotteet voidaan tarvittaessa huomioida.

Aamupalaverissa pohditaan, mitkä aiheet nostetaan esiin etusivulla. Toisinaan kanteen on tarjolla useita hyviä kuvia, joten graafikko on voinut tehdä kannesta muutaman vaihtoehdon, joista valitsemme mielestämme parhaan.

Koko lehti on valmiina lopputarkastukseen iltapäivällä. Kun graafikko saa vastaavalta toimittajalta kuittauksen, että kaikki on kunnossa, hän lähettää sivut pdf-tiedostona Kajaanissa sijaitsevaan lehtipainoon sekä verkkosivujen ylläpitäjätaholle Helsinkiin. Näin näköislehti on luettavissa verkkosivuilta heti tiistaiaamuna.

Vastaava toimittaja päivittää yksityistilausten osoitelistat ja lähettää ne lehtipainoon. Muutaman sadan yksityistilaajan lisäksi lehteä postitetaan osoitteellisena esimerkiksi sairaalaosastoille, hoitokoteihin ja kirjastoihin.

Sitten onkin aika alkaa päivittää seuraavan lehden sisältösuunnitelmaa ja valmistautua aamun palaveriin.

=> Anna palautetta, vinkkaa juttuaiheita tai pyydä meitä kertomaan toimitustyöstä

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä Seurakunnat