Virtuaalijumalanpalveluksessa ei kerätä kolehtia, mutta niissä voi mainita rahankeräyskohteen

22.1.21

Seurakunnissa odotetaan kiinnostuneena ehdotusta siitä, mikä on tulevaisuuden mobiilikolehti. Työryhmä valmistelee parhaillaan koko kirkolle yhteistä mallia. "Uudentyyppisiä rahankeräysmalleja todella tarvitaan", sanoo Oulujoen kirkkoherra Ilkka Mäkinen.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Skutterstock ja Kirkon kuvapankki / Sanna Krook .

Korona-aika on vaikuttanut merkittävästi kolehtituottoon. Viime vuonna uutisoitiin tuoton suorastaan romahtaneen. Tavanomaisena vuonna esimerkiksi alkuvuoden kolehtituotto on noin neljä miljoonaa euroa. Viime vuoden tammi–kesäkuussa se oli hiukan yli kaksi miljoonaa.

Rahankeräyslain mukaan uskonnollinen yhdyskunta saa kerätä kolehdin ilman erillistä rahankeräyslupaa tilaisuuksissaan. Virtuaalijumalanpalveluksia ei rinnasteta tällaisiin tilaisuuksiin, koska niissä ei olla fyysisesti läsnä samassa tilassa. 

– Virtuaalijumalanpalveluksessa saa kyllä mainita jonkin tietyn lahjoituskohteen – kunhan lahjoituksen saajataholla itsellään on rahankeräyslupa, tietää Mäkinen.

Mobiilimaksaminen ollut mahdollista  vasta osassa seurakuntia

Jo ennen korona-aikaa kolehtituotto alkoi pienentyä käteisen rahan käytön vähentyessä. Muutamissa seurakunnissa onkin kokeiltu mobiilimaksamista. Esimerkiksi Oulussa otettiin viime vuonna käyttöön mahdollisuus maksaa kolehti kännykkään ladattavalla Mobile Pay -sovelluksella.

Mäkinen ei usko, että seurakunnat alkavat itse hakea rahankeräyslupia voidakseen kerätä rahaa virtuaalisissa jumalanpalveluksissa. 

– Suurella osalla kolehtituottoa saavista järjestöistä on itsellään rahankeräyslupa. Lisäksi Oulun seurakuntayhtymällä on Kotimaanavun kanssa sopimus, jonka avulla voidaan järjestää pienkeräyksiä.

”Kirkkohallituksen kohteet  ovat jo käyneet seulan läpi”

Mäkinen kokoaa seurakuntansa kolehtisuunnitelman sijoittamalla kalenteriin aluksi Kirkkohallituksen antamat, päivämäärään sidotut kolehtikohteet. Tänä vuonna niitä on 29.

Seuraavaksi kalenteriin sijoitetaan hiippakunnan tuomiokapitulin määräämät kolehtikohteet sekä Kirkkohallituksen antamat, vuodenaikaan sidotut kolehdit.

Jäljelle jäävien sunnuntaiden ja muiden kirkollisten päivämäärien kolehdin saa päättää seurakunta. 

Yhteisvastuukeräyksen aikaan Oulujoella kannetaan 1–2 kolehtia yhteisvastuulle. Oman kolehtinsa saavat myös Oulujoen nimikkolähetti sekä seurakunnan seitsemän lähetystyön nimikkokohdetta. 

Muut kohteet Mäkinen valitsee Kirkkohallituksen suosituksista.

– Uusia ja ennen kaikkea luotettavia kohteita on aika vaikea itse keksiä. Ajattelen niin, että Kirkkohallituksen suosittamat kohteet ovat jo käyneet tietyn seulan läpi. Käsittääkseni näillä tahoilla on velvollisuus raportoida Kirkkohallitukselle, miten ne varoja ovat käyttäneet.

Valmiin kolehtisuunnitelman hyväksyy seurakuntaneuvosto.

Ilkka Mäkinen

”Kolehdilla on  kasvatuksellinenkin puoli”

Jumalanpalveluksessa kerättävän vapaaehtoisen rahalahjoituksen taustalla on Uudessa testamentissa annettu kehotus auttaa puutteessa olevia. Mäkinen pitää tärkeänä, että kolehdin keräämisen perinne evankelisluterilaisessa kirkossa jatkuu. 

– Kolehdilla on kasvatuksellinenkin puoli: meidän suomalaisten kristittyjen on hyvä muistaa, että kirkko on maailmanlaajuinen yhteisö. Kristityt sisaret ja veljet ulkomailla ovat lähellä meitä.

Kolehtia ei ole tarkoitus kerätä seurakunnan lakisääteisten perustehtävien toteuttamiseen. Sitä varten osoitetaan varat seurakunnan budjetissa. 

Mäkisen mukaan kolehdin merkitys voi hämärtyä Suomen kaltaisessa maassa, jossa seurakuntalaiset maksavat kirkollisveroa. 

– Maailmalla on paljon kirkkoja, jotka elävät kolehtituoton ja lahjoitusten varassa.

Apua saanut haluaa itsekin olla auttamassa

– Kolme vuotta Oulujoen kirkkoherrana toimineena en muista keskustelua ja kysymyksiä virinneen siitä, miksi joku taho saa tai ei saa kolehtia. Ehkä nämä kohteet ovat niin etäällä ihmisten elämästä, että eivät herätä tunteita puolesta tai vastaan?

Toisaalta kirkkoherra on havainnut, kuinka hanakasti ihminen haluaa olla mukana auttamassa, jos itse on tullut autetuksi: 

– Yhteisvastuukerääjänä toimiessani olen kuullut monen kertovat, että kun on itse saanut apua kirkolta, haluaa mielellään antaa rahaa kirkon keräykseen.

 

Kirkkohallituksen määräämät kolehtikohteet vuodelle 2021:

6.1. seurakuntatyöhön (Suomen Lähetysseura)

24.1. kristittyjen yhteyden edistämiseen (Suomen Ekumeeninen Neuvosto)

7.2.  Yhteisvastuukeräykselle (Kirkkopalvelut ry).

14.2. Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon

21.2. maahanmuuttajatyöhön ulkomailla (Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry)

7.3. satelliittitelevisiotyön tukemiseen Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa (Medialähetys Sanansaattajat)

21.3. Herättäjä-Yhdistyksen lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyöhön

28.3. köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa (Kirkon Ulkomaanapu)

4.4. haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja lasten hyväksi tehtävään työhön (Suomen Lähetysseura)

18.4. Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmaan Pipliaseura)

9.5. kristillisen spiritualiteetin vaalimiseen, muun muassa retriittiohjaajien kouluttamiseen, hengellisen ohjauksen tukemiseen (Hiljaisuuden Ystävät)

23.5. evankelioimistyöhön ja teologiseen koulutukseen (Suomen Lähetysseura)

30.5. seurakuntaelämän kehittämiseen (Hengen uudistus kirkossamme ry)

6.6. koulutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen kehitysmaissa (Kirkon Ulkomaanapu)

20.6. lasten ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen (Lasten ja nuorten keskus)

11.7. nuorten perus- ja ammattikoulutukseen (Suomen Lähetysseura)

22.8. teologiseen koulutukseen Myanmarissa (Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys)

29.8. koronaepidemian vuoksi taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden auttamiseen (Kirkon diakoniarahasto)

12.9. Kansan Raamattuseuran nuoriso- ja opiskelijatyölle

19.9. kirkolliseen työhön suomalaisten parissa ulkomailla sekä kansainväliseen diakoniaan Suomen satamissa (Suomen Merimieskirkko)

3.10. kummiuden ja kristillisen kasvatuksen tukemiseen (Lasten ja nuorten keskus)

10.10. seurakunnan valitsemalle kirkon lähetysjärjestölle

17.10. lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön (Lähetysyhdistys Kylväjä)

24.10. kristittyjen yhteiseen työhön oikeudenmukaisen maailman puolesta (Suomen Ekumeeninen neuvosto)

31.10. rauhan ja vakauden edistämiseen kehitysmaissa (Kirkon Ulkomaanapu)

28.11. pakolaisten auttamiseen (Kirkon Ulkomaanapu)

6.12.  kolmen veteraanijärjestön hengelliseen työhön (Veteraanivastuu ry)

12.12.  lasten hyväksi tehtävään työhön maailmalla (Suomen Lähetysseura)

26.12. kristittyjen perheiden traumaterapiaan, vertaistukiryhmiin, raamattuopetukseen ja koulutukseen Irakissa ja Syyriassa (Open Doors Finland ry)

 

Oulun hiippakunnan päättämät kolehdit vuodelle 2021:

17.1. hiippakunnan toimintaan nuoriso- ja kasvatustyössä, lähetystyössä sekä diakoniatyössä

26.9. Tansanian luterilaisen kirkon Viktoriajärven itäisen hiippakunnan Nyakaton raamattukoululle (Suomen Lähetysseuran kautta)

Ajanjaksoon sidotut kolehdit

Tammi–maaliskuussa kerätään Kirkkohallituksen päätöksellä kolehti päihde- ja kriminaalityön järjestöille, huhti–toukokuussa kirkon ulkosuomalaistyöhön ja touko–syyskuussa tiekirkkotoiminnan sekä Pohjois-Suomen tunturikappeleiden toiminnan tukemiseen. Päivämäärät päättää kukin seurakunta kolehtisuunnitelmassaan.

Kirkkohallituksen kolehtisuositukset

Kirkkohallitus ilmoittaa yli 30 kohdetta, joita seurakunnat voivat harkita ottavansa kolehtisuunnitelmaansa:

Avustus- ja lähetystyön lentojen toteuttamiseen kehitysmaiden vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla (Suomen Lähetyslentäjät ry – MAF Suomi)

Diakoniatyöhön (Suomen Lähetysseura)

Evankelisen lähetysyhdistyksen työn tukemiseen kotimaassa sekä lähetystyöhön Virossa ja Venäjällä

Evankelioivien monimediaohjelmien tuottamiseen (Medialähetys Sanansaattajat)

Ilmastotyöhön (Suomen Lähetysseura)

Inkerin kirkon diakoniatyöhön Venäjällä sekä Inkerin kirkon vankilatyöhön

Kaatuneitten Omaisten Liiton hengelliseen työhön

Kaikille avoimen Raamatun opetuksen järjestämiseen ja kehittämiseen (Helsingin Raamattukoulusäätiö)

Koulutuspalveluille, erityisesti ”Kotipaikkakuntamme parhaaksi” -hankkeelle (Kansan Raamattuseuran Säätiö)

Kuurojen koulujen tukemiseksi Afrikassa (Kuurojen Lähetys)

Lapsi- ja nuorisotyöhön, julistus- ja sielunhoitotyöhön, sosiaaliseen työhön sekä lähetystyöhön Suomessa ja ulkomailla (Uusheräyksen Keskusliitto)

Lapsiperheiden vanhempien tukemiseen (Lasten ja nuorten keskus)

Lasten, nuorten ja aikuisten Raamatun tuntemuksen, lukemisen ja opetuksen edistämiseen (Raamatunlukijain Liitto)

Lähetystyöhön kotimaassa ja ulkomailla, humanitaariseen avustustoimintaan (Lähetysyhdistys Rauhan Sana)

Merimieskirkon työhön Turun ja Oulun satamissa (Suomen Merimieskirkko)

Nuorten toimeentulon vahvistamiseen kehitysmaissa (Kirkon Ulkomaanapu)

Nuorisotyön kehittämiseen Etelä-Virossa (Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys)

Opiskelijoiden ja koululaisten tavoittamiseen ja kouluttamiseen (Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys OPKO)

Psykotraumatologian keskuksen työn tukemiseen (Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö)

Pyhäkoulun tunnettuuden lisäämiseksi tehtävän viestinnän ja markkinoinnin tekoon (Suomen Pyhäkoulun Ystävät SPY)

Raamattujen ja Uusien testamenttien painattamiseksi ja jakamiseksi koululaisille, sotilaille, hotelleihin, vankiloihin, hoivakoteihin ja sairaaloihin Suomessa ja Nepalissa (Suomen Gideonit)

Seurakuntien musiikkityön tukemiseen (Suomen Kirkkomusiikkiliitto)

Sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden hyväksi tehtävään työhön (Suomen Lähetysseura)

Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton valtakunnallisen toiminnan vahvistamiseen

Tavoittamattomien tavoittamiseen Etiopiassa (Lähetysyhdistys Kylväjä)

Teologian opiskelijoiden pastoraaliseen koulutukseen sekä luterilaisen uskonkäsityksen ja identiteetin vahvistamiseen (Suomen teologinen instituutti)

Tuomasmessun toiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen (Tuomasyhteisö)

Työikäisten ja seniori-ikäisten henkisen ja hengellisen tuen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen (Herättäjä-Yhdistys)

Uusien lähetystyöntekijöiden kouluttamiseen ja lähettämiseen (Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys)

Valtakunnallisen elintarvikejakelun koordinoinnin sekä seurakuntien ruokapankkitoiminnan turvaamiseen ja tehostamiseen (Kirkkopalvelut)

Vammaistyöhön (Suomen Lähetysseura)

Vähemmistökielten raamatunkäännöstyöhön ja Raamattujen jakeluun Kiinassa (Suomen Pipliaseura)

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen