Diakonia auttoi yhä useampia

Diakoniatyö on paljon muutakin kuin talousapua. Karjasillan seurakunnan tilastot viime vuodelta paljastavat, että yleisin keskustelun aihe kohtaamisissa ovat taloushuolien sijaan terveyteen ja sairauteen liittyvät kysymykset.

– Julkisuudessa pidetään usein esillä diakoniatyön antamaa taloudellista apua.Tämä voi antaa liian yksipuolisen kuvan työmme sisällöstä, sanoo Karjasillan johtava diakoniatyöntekijä Nina Niemelä.

– Terveyteen ja sairauteen liittyvä keskustelun tarve on kasvanut jo useiden vuosien ajan ainakin Karjasillalla.

Niemelän mukaan tämän taustalla yhtenä syynä on se, ettei yhteiskunta tarjoa tällä hetkellä riittävästi paikkoja, jossa ihmiset voivat purkaa mieltään.

– Mielenterveyspalveluihin ei ole helppo päästä. Avun tarvitsijoita ohjataan meille. Tämä on yleistynyt, Niemelä kertoo.

Diakoniatyöntekijän tunnistaa vihreästä virkapaidasta.

Diakoniatyössä takana vilkas vuosi

Vuosi 2020 oli kirkon diakoniatyössä aiempaa vilkkaampi. Koronaepidemiasta johtuva hätä lisäsi muun muassa tarvetta hakea ruoka-apua.

Diakoniatyössä kohdattujen henkilöiden määrä nousi koko kirkossa edellisvuodesta yli 30 prosenttia.

Oulun seurakuntien diakoniatyö tavoitti vuonna 2019 lähes 12 000 ihmistä, mutta viime vuonna jo yli 17 000 avun ja tuen tarvitsijaa.

Valtakunnallisesti yleisin syy yhteydenotoille olivat talousasiat, mutta terveys- ja sairauskysymyksissä oli koko maassa isoa nousua, Niemelä avaa tilastoja.

Hän täsmentää, ettei tilastointi diakoniatyössä ole joka tilanteessa helppoa, sillä sairauksiin liittyy monesti myös talouskysymyksiä.

– Pitemmät sairaalajaksot ja lääkeostokset voivat huonontaa taloudellista selviämistä. Myös heidän, joiden ei aiemmin ole tarvinnut painia taloushuolien kanssa.

Niemelä uskoo, että tuen tarpeen kasvussa näkyy osaltaan se, etteivät ihmiset pandemian vuoksi ole päässeet tapaamaan toisiaan ja purkamaan mieltään.

– Vertaistuki on monissa elämänkriiseissä iso tuki, mutta tällä hetkellä tällaiset tapaamiset ovat enemmän tai vähemmän tauolla.

– Kun paha olo kasvaa, diakoniatyöhön otetaan yhteyttä.

Ihmisten tarve tuulla kuulluksi näkyy Niemelän mielestä myös siinä, että viime vuonna aiempaa useammin diakoniatyöntekijän kanssa haluttiin puhua hengellisistä asioista ja elämän merkityksestä.

”Hakekaa rohkeasti apua kirkosta”

Niemelän terveiset ovat nämä:

– Diakoniatyöntekijöiltä sekä muilta seurakunnan työntekijöiltä voi hakea matalalla kynnyksellä apua. Keskusteleminen keventää usein takaankantoa.

– Jos emme osaa auttaa, pystymme neuvomaan, mistä apua voi kysyä. Tapaamisia ei tarvitse jättää yhteen kertaan. Me kuljemme rinnalla, jos asiakas sitä toivoo.

Niemelän mukaan diakoniatyössä ihminen halutaan kohdata kokonaisvaltaisesti.

– Talousongelmienkin takana on usein muuta murhetta. Meillä jokaisella on oma elämänhistoriamme. Sen kuuleminen on tärkeää.

Hengelliset ja elämän tarkoitukseen liittyvät kysymykset nousevat yhä useammin esille, kun diakoniatyöntekijä kohtaa ihmisiä.

Hätä näkyy numeroissa

Seurakunnat ovat keskenään erilaisia väestöpohjiensa vuoksi. Tämä näkyy myös diakoniatyön tilastoissa.

Haukiputaalla taloudellisen avun kysyntä on perinteisesti ollut pienempää kuin kantakaupungin seurakunnissa.

Tilastojen mukaan vuonna 2020 talousavulle oli Haukiputaalla poikkeuksellisen suuri kysyntä joulun alla. Yhteydenottajissa oli aiempaa enemmän lapsiperheitä.

Diakoniatyö selvisi kasvupiikistä, sillä yritysten, yhdistysten ja yksityisten kansalaisten lahjoitukset kaksinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna.

Seurakuntien eri työalat hyödyntävät Kirkkohallituksen kokoamia tilastoja muun muassa työnsuunnittelussa.

Diakoniatyöntekijöiden mukaan tilastot tekevät näkyväksi suomalaisten avun ja tuen tarpeita ihmiselämän eri vaiheissa. Siksi diakonian tilastoihin kohdistuu mielenkiintoa myös kirkon ulkopuolelta.