"Ihan varmasti jokainen oppii"

Vielä kymmenen vuotta sitten oululainen Ritva Ruottinen epäröi ottaa käyttöön uutta tekniikkaa.

– Ajattelin, että kännykkää en laita. Velipoika kuitenkin houkutteli minut liikkeeseen, ja niin se tuli hankittua.

Lähtölaukaus internetin käyttöön tapahtui, kun tuttava antoi Ruottiselle vanhan tietokoneensa. Netti ei siinä toiminut, mutta kun alkuun oli päästy, Ruottinen hankki kummityttönsä avustuksella uuden koneen.

– Ihan ensimmäiseksi opettelin hoitamaan netissä pankkiasiani.

Kahdeksankymppisellä Ruottisella on nyt käytössään älypuhelin, kannettava tietokone ja tabletti. Hän etsii netistä tietoa, lukee lehtiä ja tutustuu terveystietoihinsa Kanta-palvelun ja Omahoidon kautta. Viimeisimmäksi hän on opetellut käsittelemään kännykällä ja tabletilla ottamiaan kuvia.

Lähes kolmasosa pitää liian vaikeana

Yhteisvastuukeräys ja tutkimusyhtiö Insight360 toteuttivat äskettäin kyselyn yli 70-vuotiaiden digivalmiuksista. Tulosten mukaan 29 prosenttia yli 70-vuotiaista pitää digipalvelujen käyttöönottamista liian vaikeana.

– Digitalisaatio on hiipivää kehitystä, jossa kaikki peruspalvelut pankkipalveluista lähtien siirretään verkkoon, kuvaa Insight360:n tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen.

– Ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai jotka eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin.

Puutteet netin käyttötaidoissa aiheuttavat ulkopuolisuuden tunnetta.

Vaikeudet herättävät kiukkua

Verkkomaailman ulkopuolelle jääminen voi olla tunnetasolla voimakas kokemus, toteaa vanhustyön diakoniatyöntekijä Asta Leinonen.

– Osassa ihmisiä se herättää kiukkua. He tuntevat jäävänsä ulkopuolisiksi, koska eivät voi osallistua verkossa käytäviin keskusteluihin tai hakea verkkopalveluista esimerkiksi omia terveystietojaan.

Leinonen korostaa, etteivät haasteet nettiasioinnissa ole automaattisesti yhteydessä tiettyyn ikään tai elämäntilanteeseen.

– Osa ikäihmisistä on netin käytöstä hyvinkin kiinnostunut ja haluaa oppia uutta. Kyky oppia uusia asioitahan säilyy koko eliniän, hän muistuttaa.

– Joskus kuitenkin terveyteen liittyvät seikka, kuten esimerkiksi näkövamma voi tulla esteeksi.

Netin käyttötavoilla on merkitystä

Eniten haasteita verkkoasioinnissa on ikäihmisillä, kielivähemmistöihin kuuluvilla, kouluttautumattomilla ja vammaisilla henkilöillä.

– Suomalaisesta aikuisväestöstä noin 90 prosenttia käyttää nettiä päivittäin. Kokonaan tietoverkkojen ulkopuolella on muutama prosentti aikuisista, sanoo taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

Digimaailman ulkopuolelle jääminen on Turun yliopistossa työskentelevän Räsäsen mukaan suhteellinen käsite.

– Ennen mitattiin sitä, käyttääkö henkilö internetiä. Nykyisin puhutaan enemmänkin siitä, mihin nettiä käyttää. Olennaista on, pystytkö hoitamaan netissä sellaisia itseäsi koskevia asioita, joihin tarvitaan pankkitunnusvarmenteita.

Ritva Ruottinen toteaa, että tärkeintä on oppia hoitamaan pankkiasiat verkossa.

– Se on ihan ensimmäinen asia. Kun pankkitunnusten käytön hallitsee, pääsee sisälle moniin tärkeisiin palveluihin.

Digitaitojen puute voi näkyä kukkarossa

Heikot netin käyttötaidot eivät pelkästään turhauta, vaan niistä voi seurata taloudellisia menetyksiä.

– Hankintoja tehdessä tuotteita voi vertailla verkossa. Jos taitoa tähän ei ole, vertailu jää helposti tekemättä, havainnollistaa Pekka Räsänen.

– Pankkiasioiden hoitaminen on konttorilla kalliimpaa kuin verkossa. Työpaikoista ja varsinkin piilotyöpaikoista saa parhaiten vihiä nettisivuilta. Lisäksi monet kauppojen tarjouksista ovat käytettävissä sovellusten kautta.

Digitaidot vaativat jatkuvaa päivittämistä.

Taloudelliset vaikeudet ovat hidaste, mutta eivät este

Diakoniatyöntekijä Päivi Rahja Karjasillan seurakunnasta toteaa useimpien työikäisten hallitsevan verkkoasioinnin. Kaikilla ei kuitenkaan välttämättä ole varaa ostaa tietokonetta.

– Kannettavan tietokoneen hankintaan kuluva 500–600 euroa on iso raha. Asiakkaiden kanssa etsimme yhdessä, mitä kautta koneen voisi hankkia.

Myös Pekka Räsänen huomauttaa, ettei kaikilla ole mahdollisuutta ostaa älypuhelinta itselleen tai lapsilleen. Hän muistuttaa, että ilmaisia päätelaitteita voi käyttää esimerkiksi kirjastossa. Räsäsen mukaan olennaisinta digitaitojen oppimisessa on motivaatio.

– Digitaidot vaativat paitsi opettelua, myös jatkuvaa päivittämistä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville tämä voi olla haastavaa.

Apua saa monelta taholta

Verkkoasiointia opetteleva voi hyötyä tukihenkilöstä.

– Se voi olla läheinen tai vaikka kaupungin, seurakunnan tai järjestön edustaja, vinkkaa Asta Leinonen.

Ritva Ruottinen on saanut tukea ja oppia netin käyttöön läheisiltä ja Caritas-Säätiön DigiJelppari-hankkeesta. Hankkeen vapaaehtoistyöntekijät auttavat oululaisia ikäihmisiä digilaitteiden käytössä.

Ruottinen haluaa luoda uskoa heihin, jotka vielä epäröivät netin käyttöä.

– Ei koneita tarvitse pelätä. Ihan varmasti jokainen oppii, kun minäkin opin.