Juttukeikalla: Kuinka kertoa lapselle kauheuksista?

1.2.21

Muhoksella hiljennyttiin yhdessä voimattomaksi vetäneen suru-uutisen äärelle. Tapahtunut nostattaa esiin myös kysymyksen, kuinka kertoa tragediasta lapsille pelkoa herättämättä.


Teksti: Elsi Salovaara . Kuvat: Elsi Salovaara .

Hetki kirkonpenkissä on erilainen. Meitä on paikalla Muhoksen kirkossa viisi henkeä. Kanttori soittaa surullista musiikkia urkuparvella, alttarilla palaa kolme kynttilää. Ne muistuttavat äidistä ja kahdesta lapsesta, jotka on löydetty edellispäivänä kuolleina.

Poliisin antaman tiedonannon mukaan todennäköistä on, että äiti oli murhannut ensin lapsensa ja lopuksi itsensä.

Kirkko on avattu hiljentymispaikaksi, koska tapahtuma järkyttää. Mieleen nousee kysymyksiä: miksi, miten, millaisessa ahdingossa äiti on ollut kun on päätynyt tällaiseen ratkaisuun, miksi, miksi?

Kun musiikki hiljenee, olemme hetken hiljaa.

Sitten päätän puhua. Ehkä paikalla olevat diakoniatyöntekijät osaavat neuvoa minua: Miten tällaisesta asiasta voi kertoa omalle lapselle? Entä jos hän alkaa pelätä, että minä teen jotain vastaavaa? Eikö se ole ihan perusteltu pelko?

Diakonissa ymmärtää ajatukseni ja kertoo pohtineensa samaa. Hän kannustaa kuitenkin ottamaan asian puheeksi, sillä lapset näkevät itsekin uutisotsikoita ja juttelevat niistä kaverien kanssa.

Tärkeää on vakuuttaa lapselle, ettei niin käy hänen elämässään. Vaikka, kuten hän itse toteaa, varmojahan me emme voi siitä olla.

Kommentoi ja anna palautetta jutusta

Toivottomuus voi johtaa äärimmäisiin tekoihin

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä