Kuurojen pappi puhuu äänetöntä kieltä

Katso videolta, kuinka viitotaan tervehdys viittomakielen päivänä. Opastajana on kuurojen pappi Sari Timonen.

Hyvää viittomakielen päivää, toivottaa kuurojen pappi Sari Timonen tänään kaikille.

Timoselle viittomakieli ei ole äidinkieli, vaan hän opettelee sitä koko ajan lisää.  Oulun hiippakunnan kuurojen pappi innostui aikoinaan kielen opiskelusta päästessään töihin kuurosokeiden pariin Tampereella.

–  Työkielenä Suomen Kuurosokeat ry:ssä oli viittomakieli. Kun opin jotain uutta, viitoin rohkeasti, ja kuurosokeat tulivat ihanasti puolitiehen vastaan, kun huomasivat kielitaitoni loppuvan kesken.

Timonen kuvailee oppineensa uutta kieltä kohtuullisen helposti,  vaikka toteaa, ettei  hänellä oli erityinen kielipää.   Teologiaa opiskellessaan hän tuskaili muun muassa kreikan kielen kanssa.

Timosta viittomakieli viehätti alun alkaen, koska se on paljon muutakin kuin pelkkiä viittomia, käsimerkkejä. Viittomakielessä käytetään ilmaisemisessa runsaasti käsien ja kehon liikkeitä sekä kasvojen ilmeitä.

– Viittomakielellä on oma kielioppinsa, joka eroaa puhutun kielen kieliopista taivutusmuodoiltaan ja sanajärjestykseltään, Timonen valottaa.

Timosen työ kuurosokeiden parissa loppui 2000-luvun alussa. Vuonna 2013 hän aloitti teologian opinnot.

Papin töitä Timonen teki Ylöjärvellä ennen muuttoaan Ouluun viime vuoden loppupuolella.

–  Huomattuani, että Oulun hiippakuntaan etsittiin kuurojen pappia, ajattelin ensin, että en hae virkaa. Epäilin, että jollakulla toisella papilla on varmasti parempi ja tuoreempi viittomakielen taito.

Työ viittomakieltä käyttävien parissa kuitenkin houkutteli, sillä mielessä oli hyvät muistot Tampereelta kuurosokeiden parista.

Timonen valittiin Ouluun ja jälleen työn käynnistymisen mukana alkoivat viittomakielen opinnot. Kielitaitoaan hän on laajentanut muun muassa hengellisillä viittomilla.

Pohjoissuomalaisiin viittomakielisiin Timonen on ennättänyt tutustua, mutta koronasta johtuen tapaamisia on ollut normaaliaikoja vähemmän. Tätä kuurojen pappi pahoittelee.

– Nyt on vain odoteltava toisenlaisia aikoja, hän sanoo kärsivällisesti.

Timonen ei ihmettele sitä, että viittomakieli kiinnostaa monia ja sitä opiskellaan harrastuksena esimerkiksi kansalaisopistoissa.

– Moni kuvaa kieltä kauniiksi ja ilmaisuvoimaiseksi. ”Haluaisin oppia” on minullekin sanottu usein.

Viittomakielen päivä 12.2. on kansallinen teemapäivä. Suomalainen viittomakieli on nykyisin noin 4 000–5 000 kuuron äidinkieli.

 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää