Suora kysymys: Miksi striimi on edellytys ehtoolliselle?

Jumalanpalveluksiin on voinut osallistua nykyisten koronarajoituisten aikana vain seuraamalla tilaisuudesta lähetettyä suoratoistoa eli striimiä. Yhteistä ehtoollista seurakuntalaiset eivät ole päässeet nauttimaan.

Osa Oulun alueen seurakunnista on ryhtynyt järjestämään niin sanottuja jälkiehtoollisia. Se tarkoittaa, että seurakuntalainen seuraa ensin jumalanpalveluksen verkossa loppuun ja saapuu sitten paikan päälle kirkkoon ehtoolliselle.

Piispa Jukka Keskitalo, miksi kirkko asettaa striimin seuraamisen ehtoolliselle osallistumisen ehdoksi? Maininta ”osallistuttuasi ensin verkossa messuun… ” saattaa vaikuttaa hieman holhoavalta.

– Käytännöllä on aivan tietty ehtoolliseen kuuluva tarkoitus. Kyse ei ole kynnysten asettamisesta.

– Ehtoolliseen sisältyy aina rippi eli synnintunnustus ja synninpäästö, sanan kuunteleminen sekä ehtoollisrukous asetussanoineen. Ehtoollinen syntyy, kun sana yhdistyy leipään ja viiniin. Vasta silloin siitä tulee Kristuksen ruumis ja veri. Ilman sanaa kyse on pelkästä leivästä ja viinistä.

– Kutsu saapua ehtoolliselle esitetään striimattavan jumalanpalveluksen aikana. Näin ne, jotka ovat yhdessä – vaikkakin etänä – ovat ottaneet osaa yhteiseen rippiin, rukoilleet ja kuunnelleet sanaa ja samalla valmistautuneet ottamaan vastaan ehtoollisen sakramentin.

– Suoratoistona esitettävässä messussa siunatut ehtoollisaineet tarjotaan seurakuntalaisille heti jumalanpalveluksen jälkeen. Tämä jatkaa samaa messua. Pappi jakaa ehtoollisaineet, lausuu kiitosrukouksen ja siunauksen.

– Ellei olisi kehotusta seurata striimattua jumalanpalvelusta, kyse olisi yksityisestä ehtoollisesta, jollaisia esimerkiksi sairaalassa vietetään. Näen kehotuksessa riman asettamisen sijaan pikemminkin kunnioitusta sitä Pyhää kohtaan, joka ehtoollisessa on läsnä.

– Esimerkiksi Tyrnävällä tammikuussa pidetyn piispanmessun jälkiehtoollisella kävi tunnin sisällä kymmeniä seurakuntalaisia, joten se tuli ilmeiseen tarpeeseen.