Kuva: Pixabay

Hartaus sunnuntaille 7.3.

4.3.21

Kun kaksi erilaista löytää yhteyden, syntyy toivo paremmasta maailmasta, todetaan hartauskirjoituksessa.


Älä sorru vihapuheeseen

Vihapuhe. Someraivo. Nettikiusaaminen.

Nykymaailma on tulvillaan uusia tapoja hyökätä lähimmäisiä vastaan. Hyökätä ja alistaa, nöyryyttää, kiusata ja mitätöidä.

Mistä vihapuhe nousee? Mistä se kielii?

Käytöksen takaa huokuvat kiusaajan omat pettymykset, epävarmuus ja pelko, joita kiusaaja ei halua itsessään tunnistaa ja kohdata. Hän hyökkää toisia vastaan, koska oma turvallinen ja selkeä maailma tuntuu uhatulta. Raivon synnyttävät pienetkin signaalit ja sanat, jotka ymmärretään väärin joko tahattomasti tai tahallisesti.

Vihapuhe jakaa maailman kahteen leiriin ja edistää pahojen, alkukantaisten voimien valtaa ihmisten välillä. Kivet lentävät leiristä toiseen. Totuus ja rakkaus hautautuvat raunioihin ja haavoille lyödyt suojautuvat entistä tiiviimmin toisiltaan.

Jeesuksella oli maailmassa kaksi tehtävää: puhua totta ihmisestä sekä Jumalasta ja rakentaa silta heidän välilleen. Jeesus joutui kärsimään totuuden puhujan kohtalon.

Totuuden puhuminen ei ole aina miellyttävää, eikä varsinkaan tunnustaa totuutta itsestä.
Se on kuitenkin edellytys sille, että voi syntyä aito ja kestävä yhteys ihmisten välille sekä yhteys ihmisen ja Jumalan välille.

Jokaisella meillä, jotka avaamme suumme tai asetamme sormemme koneittemme näppäimille, on vastuu olla rehellinen, mutta myös toisia kunnioittava. Älkäämme siis sortuko vihapuheeseen. Kohdelkaamme lähimmäisiämme huomaavaisesti ja kunnioittavasti. Yrittäkäämme myös asettua toistemme asemaan.

Hienointa on kun kaksi erilaista löytää yhteyden. Siitä syntyy toivo paremmasta maailmasta.

Timo Juntunen
Kirjoittaja on Hailuodon kirkkoherra

3. paastonajan sunnuntai
Psalmi: Ps. 25:11–20
1. lukukappale: Jer. 7:23–26
2. lukukappale: 1. Joh. 5:18–20
Evankeliumi: Joh. 8:46–59

Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on.

 

Ps. 25:11–20
Herra, nimesi kunnian tähden
anna anteeksi suuret syntini.
Se, joka Herraa pelkää,
oppii valitsemaan oikean tien.
Hän saa onnen ja rauhan,
ja hänen jälkeläisensä perivät maan.
Herra ilmoittaa suunnitelmansa palvelijoilleen,
ja he tulevat tuntemaan, millainen on hänen liittonsa.
Minun silmäni katsovat alati Herraan,
hän päästää jalkani ansasta.
Käänny puoleeni ja ole minulle armollinen,
sillä minä olen yksin ja avuton.
Lievitä sydämeni tuska,
ota pois minun ahdistukseni.
Katso minun kärsimystäni ja vaivaani
ja anna anteeksi kaikki syntini.
Katso, kuinka paljon minulla on vihollisia!
Heidän vihansa on väkivaltainen ja julma!
Suojele minua ja pelasta minut, älä hylkää minua,
sinuun minä turvaudun.

 

Jer. 7:23–26
Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:
”Tämän käskyn minä annoin heille: kuunnelkaa minua, niin minä olen teidän Jumalanne ja te olette minun kansani; kulkekaa aina sitä tietä, jota minä käsken teidän kulkea, niin teidän käy hyvin! Mutta eivät he totelleet minua, eivät ottaneet käskyäni kuuleviin korviinsa, vaan kulkivat omien ajatustensa, oman pahan ja paatuneen sydämensä mukaan. Eivät he kääntäneet kasvojaan minun puoleeni, selkänsä he käänsivät minulle. Kerran toisensa jälkeen olen lähettänyt teidän luoksenne palvelijoitani, profeettoja, siitä alkaen kun teidän isänne lähtivät Egyptistä ja aina tähän päivään asti. Sittenkään te ette ole minua totelleet. Olette sulkeneet korvanne, kovettaneet mielenne ja tehneet pahaa vielä enemmän kuin isänne.”

 

1. Joh. 5:18–20
Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä. Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee jokaisen heistä, niin ettei Paha saa otetta. Me tiedämme olevamme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa.

Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen. Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.

 

Joh. 8:46–59
Jeesus sanoi:
”Kuka teistä voi osoittaa, että minä olen tehnyt syntiä? Ja jos puhun totta, miksi ette usko minua? Se, joka on lähtöisin Jumalasta, kuulee mitä Jumala puhuu. Te ette kuule, koska ette ole lähtöisin Jumalasta.”

Juutalaiset sanoivat Jeesukselle: ”Sinä olet samarialainen, ja sinussa on paha henki. Eikö asia olekin niin?” Jeesus vastasi: ”Ei minussa ole pahaa henkeä. Minä kunnioitan Isääni, mutta te häpäisette minua. Itse en kysy kunniaani, mutta on toinen, joka kysyy ja tuomitsee. Totisesti, totisesti: joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa.”

Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Nyt asia on selvä: sinussa on paha henki. Abraham on kuollut, samoin profeetat, mutta sinä sanot: ’Joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan kohtaa kuolemaa.’ Sinäkö muka olet suurempi kuin isämme Abraham? Hän on kuollut, ja niin ovat kuolleet myös profeetat. Mikä sinä luulet olevasi?”

Jeesus vastasi: ”Jos minä itse kirkastan kunniaani, se kunnia ei ole minkään arvoinen. Mutta minun kunniani kirkastaa Isä, hän, jota te sanotte omaksi Jumalaksenne. Te ette ole oppineet tuntemaan häntä, mutta minä tunnen hänet. Jos sanoisin, etten tunne, olisin valehtelija niin kuin te. Mutta minä tunnen hänet ja pidän kiinni hänen sanastaan. Teidän isänne Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Hän näki sen ja riemuitsi.”

Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olin.” Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä.

 

 

Lue lisää aiheesta:

Hailuodon seurakunta Kirkko ja usko