Pysy uteliaana, käytä arkikieltä, älä pelkää hiljaisuutta

Oululaisen Laanilan lukion opettaja Noora Tala-Kopperoinen kertoo oppitunnista, joka on jäänyt hänen mieleensä.

– Uskonnon tunnilla vieraili koulumme islaminuskoinen opiskelija. Hän kertoi avoimesti omasta ja perheensä vakaumuksesta sekä arkipäivän uskonnonharjoittamisesta.

– Opiskelijatoverit kyselivät avoimesti pohtimiaan kysymyksiä ja saivat niihin vastauksia. Tunnelma oli kunnioittava ja aidosti kohtaava. Opin itsekin uusia asioita.

– Tällaiset hetket ovat työni helmiä, psykologian ja uskonnon opettaja toteaa iloisesti.

Kokemus uskonnontunnilta on Tala-Kopperoisen tuorein kokemus hyvästä keskustelusta.

– Nuoret ovat usein aikuisia valmiimpia puhumaan avoimesti myös vaikeista aiheista. Olen huomannut, että nuoret saattavat tunnistaa ja tunnustaa omia ennakkoluulojaan paremmin kuin aikuiset, hän lisää.

Kirja ei neuvo, miten muiden päät käännetään

Erätauko-säätiön toimitusjohtajan Laura Arikan Dialogi pelastaa maailman on kirja niille, jotka haluavat käydä parempaa vuoropuhelua puolisonsa, vanhempiensa, teini-ikäisen lapsensa tai vaikkapa kollegansa kanssa.

Sitrassa työskentelevän Arikan mukaan hyvässä dialogissa ei ole voittajia ja häviäjiä.

Pyrkimyksenä on ennemminkin ymmärryksen saavuttaminen. Se, että tullaan toimeen ja että esimerkiksi työpaikalla ja perheessä pystytään tekemään ratkaisuja näkemysten kirjosta huolimatta.

Arikka kiteyttää, että hyvä dialogi vie elämää ja arkea eteenpäin vaikeuksien jälkeen.

Dialogi pelastaa maailman -kirja tarjoaa kirjailijan henkilökohtaisia ja konkreettisia oivalluksia paremman keskustelun syntymiseksi.

Oivallukset ovat parin lauseen tiivistyksiä, joista jokainen alkaa itsetutkistelulla: kun haluat käydä parempaa keskustelua, aloita itsestäsi. Itseensä meneminen onkin kirjan iso anti. Jokainen voi päättää aamulla herätessään, millainen keskustelija ja kuuntelija haluaa olla.

Jokainen voi halutessaan kehittyä näissä taidoissa yhä uudelleen.

Miksi sinä ajattelet tuolla tavoin?

Oppilaidensa kanssa paljon keskusteleva oululaisopettaja määrittelee, että hyvässä dialogissa kiinnostutaan, miksi toinen ajattelee niin kuin ajattelee.

– Onnistuneessa vuorovaikutuksessa omia näkemyksiään ei tarvitse välttämättä muuttaa. Moninaisuus saa olla olemassa ja kanssaihmistä tulee kunnioittaa, Tala-Kopperoinen sanoo.

– Toivoisin, että esimerkiksi arvokonservatiivi ja arvoliberaali voisivat keskustella saman pöydän äärellä ymmärtäen toistensa näkökulmia, mutta säilyttäen oman katsomuksellisen vapauden.

– Tällainen dialogisuus on minulle työssäni sydämen asia.

Hyvää on saavutettu, koska on osattu keskustella

Laura Arikka kertoo kirjassaan ihailevansa sitä, että itsenäisyyden vuosien aikana suomalaiset ovat pystyneet rakentamaan köyhästä valtiosta maailman onnellisimman maan monista erimielisyyksistä huolimatta.

Arikka uskoo, että ongelmien ratkaisussa hyvät vuorovaikutustaidot ovat olleet tarpeen. ”Erilaiset ihmiset ovat tulleet saman pöydän äärelle ja vaikeita asioita on nostettu esille”, hän kirjoittaa.

Arikka varoittaa luottamasta siihen, että demokratia ja yhteistyö yli rajojen olisi itsestäänselvyys.

Hän toteaa, että kärjistävä mielipidevaikuttaminen vavisuttaa tällä hetkellä yhteiskuntaamme. Siksi hyvä keskustelutaito on ensiarvoisen tärkeä kansalaistaito.

Oivalluksia ohjeeksi keskusteluhetkiin

Näillä Laura Arikan vinkeillä syntyy hyviä keskusteluja:
– kuuntele muitakin kuin omaa tuttua porukkaasi. Opettele elämään erilaisten ihmisten kanssa
– käytä arkikieltä
– anna mahdollisuus pitkälle keskustelulle
– pysy uteliaana
– sovi etukäteen keskustelun pelisäännöt
– pidä huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus olla keskustelun päähenkilö
– älä pelkää keskustelun hiljaisia hetkiä. Ne vievät dialogia eteenpäin ja syvemmälle
– anna jokaiselle ihmiselle mahdollisuus olla oma itsensä
– rajaa liian aktiivisia tilanottajia
– tiedosta mikä keskustelijoita yhdistää ja on merkityksellistä ja mikä erottaa.