Luz Peltoniemi seisoo seinän edessä auringonpaisteessa toisessa kädessään takki.

Rakkaus toi lakimiehen Perusta Suomeen

20.4.21

Avioliitto suomalaisen kanssa asetti Liman miljoonakaupungissa uraa tehneen Luz Peltoniemen valinnan eteen - ja hän hyppäsi rohkeasti uutta kohti. Suomessa Peltoniemi on omistautunut maahanmuuttajien tukemiselle.


Teksti: Marita Ahlgren . Kuvat: Marita Ahlgren .

Sadonkorjuu isoisän omistamilta maissipelloilta on yksi Luz Peltoniemen mieluisimmista lapsuusmuistoista. Hän poimi maissia yhdessä serkkujensa kanssa kotikaupungissaan Perun Huancayossa.

– Se oli hauskaa ja ihanaa aikaa, Luz muistaa.

– Vaikka olihan isoisällä ihan oikeitakin, palkattuja työntekijöitä, hän täsmentää.

Andien vuoristokaupungin kasvatti ei osannut vielä siinä vaiheessa aavistaa, että hänen kotinsa löytyisikin yli 10 000 kilometrin päästä Oulusta. Yhtä vähän oli tietoa siitä, että lakimiessuvun vesa ottaisi sydämelleen maahanmuuttajien tukemisen.

Monikulttuurisuus oli arkea jo kotona

Oulussa 19 vuotta asunut Luz Peltoniemi on työskennellyt suurimman osan ajasta maahanmuuttajien parissa.

Monikulttuurisuuteen hän kasvoi jo kotona Perussa. Amazonin sademetsässä San Martinissa syntyneellä äidillä on juuret Espanjassa. Isä on kotoisin Huancayosta.

– Peru on ylipäätäänkin monikulttuurinen maa, jossa asuu alkuperäiskansojen lisäksi asukkaita Aasiasta, Euroopasta ja Afrikasta.

Viime vuosina väkeä on saapunut erityisesti poliittisen kriisin vaivaamasta Venezuelasta.

– Vaikka kulttuurien runsaus tuo erilaisia haasteita, minun mielestäni se on myös rikkaus.

Katolisessa koulussa arvostettiin käytöstapoja

Oikeudenmukaisuus iskostui osaksi Luzin arvomaailmaa jo peruskoulussa. Italialaisten ja perulaisten nunnien pitämässä yksityiskoulussa korostettiin tasapuolisuutta, järjestystä ja täsmällisyyttä. Myös hyvät käytöstavat ja puhtaus olivat tärkeitä.

Luz on seurannut hämmentyneenä suomalaista uutisointia koulukiusaamisesta.

– Minun kouluaikanani kiusaamista ei näkynyt. Nunnat puuttuivat epäasialliseen käytökseen ja heidän auktoriteettiaan kunnioitettiin.

– Suomi on hyvinvointivaltio, miksi täällä kiusataan niin paljon? hän kysyy.

Katolisten nunnien peruskoulussa Luz jatkoi myös sen jälkeen, kun perhe muutti isän työn perässä Perun pääkaupunkiin Limaan. Keskiluokkaisen perheen tytär tietää elämänsä olleen monella tavalla etuoikeutettua.

– Sain yksityiskoulussa laadukasta opetusta ja kotini sijaitsi turvallisella asuinalueella. Limassa koulumme opiskelijat kuljetettiin omalla bussilla kouluun ja takaisin.

– Suurten tuloerojen maassa oli onni kasvaa ympäristössä, joka mahdollisti minulle monia asioita.

Pieni Luz seisoo mekko päällä ja katsoo kameraan. Vieressä on hänen äitinsä.
Luz ja Flory-äiti reissulla sukulaisten luona Tingo Maríassa. (Peltoniemen albumi)

Vanhemmat kasvattivat toimimaan itsenäisesti

Tulevaa ammattia miettiessä Luzilla oli kolme vaihtoehtoa: psykologin, liiketalouden tai oikeustieteen opinnot.

Isä oli lakimies ja tuomari, isoisä notaari ja isän veli tuomari. Isä otti tyttärensä usein mukaan töihin. Kokemukset saivat Luzin valitsemaan oikeustieteen opinnot.

Siviili- ja kauppaoikeuteen erikoistunut lakimies kiittää vanhempiaan, jotka korostivat yhtäläisiä mahdollisuuksia tytöille ja pojille. Machokulttuurin maassa se ei ole itsestään selvää.

– Äitini oli ja on rohkea sukupuolten välisen tasa-arvon kannattaja. Molemmat vanhempani olivat sitä mieltä, ettei naisen pidä olla miehestä riippuvainen, vaan seurattava omia unelmiaan.

Luz Peltoniemi seisoo valmistujaisasussa, katsoo kameraan ja hymyilee.
Oikeustieteen opinnot on juuri saatu päätökseen Inca Garcilaso de la Vega -yliopistossa. (Peltoniemen albumi)

Suomalainen Juha vei sydämen

Luz työskenteli isossa asianajotoimistossa ja asui naimattomana latinalaisamerikkalaiseen tapaan vanhempiensa luona. Kaksi serkkua oli muuttanut Suomeen työn ja avioliiton perässä. Heidän kauttaan Luz tutustui espanjaa sujuvasti puhuvaan Juha Peltoniemeen.

Kun Juha halusi vierailla Machu Picchussa, Luz lähti oppaaksi. Inkojen kaupungissa tunteet vahvistuivat lopullisesti.

– Me rakastuimme, Luz toteaa.

Sen jälkeen asiat etenivät vauhdilla. Pariskunta päätti naimisiinmenosta puolen vuoden seurustelun jälkeen. Heidän avioliittonsa siunattiin Suomessa. Kun oleskelulupa heltisi, Luz irtisanoi itsensä ja muutti uuteen kotimaahansa.

Lähtö toiselle puolelle maapalloa ei pelottanut. Päätöstä helpotti, että kaksi serkkua asui Helsingissä.

– Se oli vain hetki, jolloin piti tehdä ratkaisuja. Ehkä se oli nuoruuden rohkeutta, mutta olin lähinnä utelias.

Luz Peltoniemi kukat ja lasi kädessään ympärillään isoisä Leoncio, isä Efraín, serkku César ja äiti Flory.
Tuoretta lakimiestä juhlittiin vuonna 1992. Kuvassa mukana Luzin lisäksi isoisä Leoncio, isä Efraín, serkku César ja äiti Flory. (Peltoniemen albumi)

Kun on helposti lähestyttävä, suomalainenkin sulaa

Suomen kieli oli yksi ensimmäisistä asioista, jonka tuore oululainen halusi ottaa haltuun. Luz teki aktiivisesti tuttavuutta paikallisten ihmisten kanssa. Se, etteivät naapurit puhuneet toisilleen, tuntui hänestä oudolta.

Sosiaalinen perulainen hymyili ja jutteli – ja ihmisiltä tuli vastakaikua.

– Kun olet helposti lähestyttävä, ei toinenkaan ole varautunut, Luz sanoo.

– Lopulta kävi niin, että minä tutustutin talossa jo ennen minua asuneen Juhan hänen naapureihinsa.

Elämään toivat sisältöä myös lasten syntymät.

– Olin valmis perustamaan perheen. Lasten saaminen tuntui mahtavalta, 18-vuotiaan Samin ja 16-vuotiaan Silvanan äiti toteaa.

Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä

Ammatillisesti Luz oli tienhaarassa. Hän elätteli toivetta lakimiehenä toimimisesta, mutta päätti kuitenkin hakea Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa avoinna ollutta paikkaa.

Työ pakolaisten ohjaajana perehdytti suomalaiseen palvelujärjestelmään ja kirkasti sen, etteivät maahanmuuttajat ole Suomessakaan yhtä ja samaa massaa.

– Maahan tullaan hyvin erilaisista kulttuureista ja hyvin erilaisista syistä: suojelun tarpeen, työn ja opiskelun vuoksi tai avioliiton kautta.

Ennakkoluulot suomalaisen sosiaaliturvan perässä saapumisesta harmittavat.

– Väite siitä, että esimerkiksi turvapaikanhakijat tulevat tänne rahan vuoksi, voi pitää joissakin tapauksissa paikkansa. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole.

Luku- ja kirjoitustaidotonkin pystyy työntekoon

Ulkomaalaistaustaisten oululaisten määrä kasvoi tasaisesti viime vuosikymmenellä. Vuoden 2019 lopussa heitä oli 9 200. Koko kaupungin väestöstä tämä oli 4,5 prosenttia.

Luz Peltoniemeä harmittaa, että työllistyminen on maahanmuuttajille edelleen vaikeampaa kuin kantasuomalaisille.

– Usein se on kiinni työnantajien asenteesta. Osa heistä ajattelee, ettei osaa toimia maahanmuuttajan kanssa.

Heikoimmassa asemassa ovat luku- ja kirjoitustaidottomat ihmiset.

– Heilläkin on kuitenkin osaamista. Aivan liian usein tarjotaan työharjoittelua tai kuntouttavaa työtoimintaa, vaikka ihminen pystyisi palkkatyöhön.

Maahanmuuttajan työllistäminen on usein kiinni asenteesta.

Joiltakin osin työllistymistä hidastavat Luzin mukaan suomalaisen sosiaaliturvan porsaanreiät.

– Kaikki eivät näe osa-aikatyön vastaanottamista taloudellisesti kannattavana. Se voi kuitenkin olla väylä eteenpäin työmarkkinoilla.

Suomi on tehnyt rauhallisemmaksi

Maahanmuuttajien asema ja kotoutuminen ovat Luzille niin tärkeitä, että hän edistää niitä myös vapaa-aikanaan. Erityisesti hän haluaa kannustaa naisia.

– Moni pakolaisnainen on elänyt todella vaikeissa olosuhteissa. Vertaistuelle on suuri tarve.

Luz pyrkii käymään Perussa joka toinen vuosi. Hän kaipaa äitään ja veljeään, maan luontoa, ruokaa ja paikallisten ihmisten avoimuutta. Lähes 20 vuotta Suomessa on kuitenkin muuttanut häntä.

– Välillä Perussa kadulla kuuluva meteli ja kaottinen liikenne tuntuvat sietämättömiltä. Olen kai suomalaistunut.

Luz Peltoniemi seisoo Oulun kävelykadulla.

Luz Peltoniemi

  • Työskentelee Tietoiseksi-hankkeessa (2019–21), joka edistää seksuaaliterveyttä, tukee seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan uhreja ja lisää eri tahojen tietoisuutta seksuaaliterveydestä. Hanke kouluttaa maahanmuuttajataustaisia seksuaaliterveysmentoreita edistämään seksuaalioikeuksia ja seksuaaliterveyttä maahanmuuttajien yhteisöissä.
  • Maahanmuuttajanaisia tukevan Monikulttuuriset Siskot ry:n perustajajäsen. Yhdistys ja Peltoniemi saivat työstään Oulun Naisunionin myöntämän Vuoden Sara-palkinnon vuonna 2020.
  • Oulun kaupungin maahanmuuttajaneuvoston jäsen 2017–21.
  • Pohjois-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen.
  • Oulun NNKY:n hallituksen jäsen.

Juttua varten on haastateltu myös Oulun Osaamiskeskuksen projektipäällikkö Priyanka Soodia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä