Suora kysymys: Miksi vainajan ikä kerrotaan rukouksessa?

20.4.21

Pyhäaamun jumalanpalveluksessa on tapana ilmoittaa yhteisessä esirukouksessa poisnukkuneet seurakunnan jäsenet. Vainajasta sanotaan nimi ja ikä. Ikä on saatettu aiemmin kertoa jopa kuukausien ja päivien tarkkuudella. Mihin tällainen käytäntö perustuu?


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Pixabay .

Pyhäaamun jumalanpalveluksen yhteisessä esirukouksessa muistetaan poisnukkuneita seurakuntalaisia. Niin sanottu kuolleen kiitos luetaan usein hautauspäivää seuraavana sunnuntaina.

Kouluttaja Juhani Holma Kirkon koulutuskeskuksesta, kun seurakunnan jäsenen kuolemasta ilmoitetaan jumalanpalveluksessa, miksi silloin kerrotaan myös vainajan ikä?

– Mitään dokumenttia minulla ei ole syistä, mutta kuolleiden kiitoksessa korostuu kiitollisuus jokaisesta päivästä, jonka poisnukkunut on saanut elää.

– Vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella yleinen käytäntö oli mainita kuukaudet ja päivät elinvuosien lisäksi. Tämä kertoo vielä vahvemmin siitä, että jokainen päivä on Jumalan lahja ja armoa. Käytännöllä on siis vahva teologinen perusta.

– Uskon, etteivät kaikki seurakunnat ole luopuneet kuukausien mainitsemisesta kuolleiden kiitoksessa.

– Joissakin seurakunnissa saatetaan sanoa myös paikkakunnan kylä, josta vainaja oli kotoisin.

Voisiko iän mainitseminen olla arveluttavaa tarkan tietosuojan vuoksi?

– Seurakunnissa huolehditaan varmasti siitä, että lupa vainajan nimen mainitsemiseen jumalanpalveluksessa on omaisilta. Kun nimi sanotaan, kerrotaan myös ikä.

Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Anna-Mari Heikkinen, millaisia ajatuksia vainajien muistaminen sinussa herättää?

– Kun kuolleiden joukossa on lapsi tai nuori ihminen, se puhuttelee kaikkia messuun osallistuvia. Vainajista ilmoittaminen voi ollakin sen jumalanpalveluksen väkevin saarna.

– Poisnukkuneiden iän kuuleminen herättää herkästi miettimään, miksi jonkun elämän mitta on vain muutama päivä ja toinen elää satavuotiaaksi. Se on kysymys, johon ei kenellekään ole varmoja vastauksia.

– Iän sanominen tekee todeksi elämän arvaamattomuuden. Se voi mykistää ja niitä tuntoja seurakuntalaiset jakavat usein kirkkokahvihetkissä jumalanpalveluksen jälkeen.

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Oulun tuomiokirkkoseurakunta Yleinen