Symbolien selityksen antavat Kotikirkkosukille katekismusmaisen syvyyden

29.4.21

Pastorit Johanna Pesonen ja Helena Lorentz suunnittelivat villasukat, joiden kuvioneuleen aiheet löytyivät neljästä eri kirkosta. Näitä Kotikirkkosukkia neulottiin yhteisöllisesti talven mittaan. Uusi yhteisöllinen käsityöhanke on jo suunnitteilla. Sitä odotellessa voi vaikka suunnitella omat kotikirkkosukat.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Helena Lorentz .

Moni on kaivannut näinä aikoina yhteisöllisyyttä ja kotikirkkoa. Anjalankosken seurakunnan pastorit Johanna Pesonen ja Helena Lorentz suunnittelivat Kotikirkkosukat, joita neulottiin pätkä kerrallaan – kukin kodeissaan, mutta samalla osana yhteisöä.

Näyttävien kirjoneulesukkien kuviot löytyivät Anjalan, Inkeroisten, Myllykosken ja Sippolan kirkoista. Neuleen eri osioihin valittiin lisäksi niihin sopivat raamatunkohdat korostamaan neuleprojektin hengellistä ulottuvuutta.

– Merkittävää yhdessä neuloessa on tietää, mitä ja miksi neuloo. Symbolien selityksen antavat näille sukille katekismusmaisen syvyyden Lorentz ja Pesonen sanovat.

Tiimalasi, simpukkasydän, viiniköynnös, kreikkalainen risti…

Kotikirkon kivijalkaa symboloivan harmaan resorin jatkeeksi neulotaan kolminaisuus-aiheinen kuvio.

Kolmannen osan ornamenttikuvio tuo mieleen veden ja sitä kautta kasteen.  Neljännen osan sydänkuvio muistuttaa Jumalan rakkaudesta ja lähimmäisenrakkaudesta.

Viidennen osan tiimalasi kuvastaa ajan kulumista ja katoavaisuuden todellisuutta.

– Varren viimeisen kuvioneuleosan kreikkalainen risti muistuttaa Jeesuksen neljästä teosta: Jeesus mursi kuoleman vallan, Jeesus lahjoitti armon, Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta saamme synnit anteeksi ja Jeesus avasi syntisille taivaan, Lorentz ja Pesonen kertovat.

Kantapää on Kotikirkkosukassa ripin vertauskuva.

– Asiat, jotka hiertävät ihmissuhteita ja suhdetta Jumalaan ovat kuin kivet – niihin kohtiin tarvitaan anteeksiantoa, sukkamallin suunnittelijat kuvailevat.

Kantapään jälkeen neulotaan simpukkakuviota. Simpukka kuvaa hiljaisuutta ja rukousta. Kuvion kierteissä voi nähdä myös labyrintin, jota on käytetty rukoukseen keskittymisen apuna.

Jalkaterän päälle tulevan kuvion viiniköynnös vie ehtoollisen äärelle. Sukkien kärkeen neulotaan vielä simpukkasydän, jossa yhdistyy rukous ja Jumalan rakkaus.

”Hengellinen ulottuvuus koettiin kiinnostavaksi”

Palautteiden perusteella Kotikirkkosukkien tavoite, mahdollisuus kukua yhteisöön, saavutettiin. Moni sellainenkin, joka ei itse neulonut mukana, kiitteli ohjeen monipuolisuudesta:

– Symboleiden esittelyt, kirkkorakennusten kuvat ja tarinat sekä raamatunkohdat ja hengellinen ulottuvuus koettiin kiinnostavaksi, Lorentz summaa.

Kotikirkkosukan ohjetta julkaistiin pätkä kerrallaan Kirkko Suomessa -facebooksivuilla helmi–maaliskuussa.

Käsitöitä tehdessä voi mietiskellä ja rukoilla

Neulominen on hyvin meditatiivista ja rauhoittavaa. Neuloessa voi samalla mietiskellä jotakin raamatunkohtaa tai rukoilla.

Viime vuosina Suomessa on pidetty neulemessuja, joissa on kirkonmenojen ajan voinut tehdä samalla omaa käsityötä.

Käsitöitä tekemällä voi lähestyä jumalapalveluksen teologista puolta, sanovat neulekirkkoja itsekin pitäneet Pesonen ja Lorentz.

– Meillä neulekirkossa tehtiin kastesukkia. Mielestäni on pitkälle kantava ajatus, että siinä kirkossa neuloessamme samalla rukoilimme yhdessä tulevien seurakunnan jäsenten puolesta, Pesonen sanoo.

Lorentz käyttää usein sanontaa ”silmukoissa on siunaus”.

– Siunaus on sitä, että toivoo Jumalan hyvän tahdon toteutumista toisen elämään. Neuleessa tuo toivotus ottaa lisäksi pehmeän, konkreettisen muodon. Kun neulon sukat, tahdon samalla ajatuksissani siunata häntä, joka sukat saa – tunnenpa hänet tai en.

Pastorit suunnittelevat jo seuraavaa yhteisöllistä käsityöhanketta. Sitä odotellessa voi inspiroitua nyt toteutetusta Kotikirkkosukka-hankkeesta ja vaikkapa suunnitella itse sukat oman kotikirkon symbolein.

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Yleinen