Ulkokirkkohetkessä on tilaa pysähtyä kuuntelemaan Jumalaa ja itseään

Ulkokirkkohetkessä osanottaja kiertelee vapaavalintaista reittiä Tuirassa.

– Mukaan otettavassa virikemateriaalissa on messun johdanto- ja sana-osia avaavia kysymyksiä, Raamatun kohtia ja rukousta sekä laskeutumista ehtoolliseen. Lopuksi päätösosassa lähdetään siunauksen turvin oman arjen keskelle.

– Tavoitteena on antaa tilaa ja rauhaa Jumalan, Raamatun ja oman itsen kuuntelemiseen, Chen sanoo.

– Ulkokirkkohetkessä voi viipyä Jumalan edessä ja kuunnella, mitä Jumala puhuu minulle juuri nyt. Samalla voi antaa kevääseen heräävän luonnon virkistää.

Liikkua voi yksin tai yhdessä vaikkapa perheen tai pienen kaveriporukan kesken.

Kirsi Chen sekä seurakuntapastori ja retriitinohjaaja Jonna Piirainen jakavat pohdiskelua tukevaa materiaalia Tuiran kirkon pääovella kello 16 alkaen. Kello 18 saakka voi nauttia ehtoollista, jonka jakaa kappalainen Jaakko Syynimaa.

Ulkokirkkohetkessä voi viipyä Jumalan edessä ja kuunnella, mitä Jumala puhuu minulle juuri nyt.

Kirsi Chen

Tuiran ensimmäinen ulkokirkkohetki järjestettiin maaliskuussa. Palaute oli rohkaisevaa.

– Kulunut reilu vuosi rajoituksineen on ollut monelle vaikeaa. Ulkokirkkohetki koettiin lepohetkenä korona-ajassa. Lisäksi ihmisiä ilahdutti mahdollisuus päästä ehtoolliselle kirkkoon, Chen sanoo.

Havaittavissa oli myös seurakuntayhteyden kaipuuta:

– Moni halusi jäädä juttelemaan hetkeksi. Tälläkin kertaa se on mahdollista, me Jonnan kanssa olemme juttukavereina.

Kirsi Chen ehdotti alkuvuodesta, että Etelä-Suomessa järjestettyjä ulkokirkkohetkiä kokeiltaisiin myös Tuiran seurakunnassa.

– Normaaliajankin keskiviikkoiltojen messut rakentuvat hiljaisuudelle, siksi oli luontevaa kokeilla tällaista mahdollisuutta vetäytyä mietiskelemään.

Hiljaisuus ja mietiskely – vastaavatko ne jotenkin erityisen hyvin tämän ajan ihmisen tarpeisiin?

– Ihmisten kanssa juteltuani vastaan: kyllä, ihmiset kaipaavat tilaa käsitellä omia perimmäisiä kysymyksiään ja olla avoinna sille, mitä Raamattu puhuu.