”Jospa vihapuheesta tulisi yhtä noloa kuin tupakanpoltto”

25.5.21

Vihapuhe on tullut aiempaa näkyvämmäksi sosiaalisen median ansiosta. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajaton ja jokaisella on vastuu omista sanomisistaan. Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, näyttelijä Chike Ohanwe ja professori Risto Saarinen ruotivat keskustelukulttuurin muutosta Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien virtuaalitapahtumassa.


Teksti: Marita Ahlgren .

– Vihapuheen levittäjät perustelevat kommentointiaan sananvapaudella. Samaan aikaan he kuitenkin rajoittavat muiden sananvapautta.

Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen on saanut osansa vihapuheesta jopa tappouhkauksen muodossa. Yksittäisiä kommentteja enemmän hän sanoo kuitenkin miettineensä vihapuheen vaikutusta siihen, kuinka paljon sensuroi sanomisiaan pelon vuoksi.

– Vihapuheen pelko voi estää keskustelua jo etukäteen ilman, että sitä edes itse tiedostaa. Tämä rajoittaa sananvapautta.

Mankkinen osallistui keskusteluun vihapuheen synnystä Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien virtuaalitapahtumassa. Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Kimmo Saareksen johtamassa keskustelussa olivat mukana myös näyttelijä Chike Ohanwe ja Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen.

Sosiaalinen media suosii huomiota hakevaa

Vihapuhetta on ollut kautta aikojen, mutta sosiaalinen media on tehnyt siitä näkyvämpää ja levittämisestä tehokkaampaa. Chike Ohanwe huomautti sosiaalisen median toimintamekanismin ruokkivan omalta osaltaan vihapuheen leviämistä.

– Tekoäly palkitsee huomiohakuisuudesta. Mitä enemmän ihmiset vihapuhetta sisältävään julkaisuun reagoivat, sitä enemmän julkaisualusta saa mainosrahaa ja julkaisu lisää näkyvyyttä.

Suurin osa jää ilman rankaisua

Keskustelussa todettiin, että vaikka sananvapaus on perusoikeus, sekään ei ole rajaton.

– Osa vihapuheesta on kriminalisoitu. Tosin sitä tarkoituksella levittäville tuomio voi olla kunniamerkki, Tarja Mankkinen huomautti.

Suurin osa vihapuheesta on kuitenkin ei-kriminalisoitua. Risto Saarinen toi esille vihapuheeseen liittyviä eettisiä käsitteitä.

– Yksi niistä on epäluulon herättäminen ja levittäminen. Se on eräänlaista vihapuheen rihmastoa, joka ei ole kriminalisoitua.

Mankkinen on huolestunut siitä, että vihapuhe ruokkii lisää vihapuhetta.

– Siitä tulee helposti normi. Luodaan ilmapiiri, jossa voi sanoa mitä sylki suuhun tuo.

Sisäministeriössä tutkitaan parhaillaan muun muassa vihapuheen määrää ja ketä sitä levittävät ovat.

– Osa joukosta tuottaa sitä organisoidusti, osa jakaa satunnaisesti viikonloppuisin pienessä humalassa. Lisäksi on heitä, jotka tiedostavat että asiaan voi liittyä jotain kielteistä, mutta jotka haluavat silti ilmaista kantansa.

Jokaisella on vastuu omasta puhetyylistään

Vihapuheen tarkoituksena on kohteena olevan ihmisen häpäiseminen.

– Vaikutukset ovat ikäviä ja syvästi henkilökohtaisia, Risto Saarinen totesi.

Jokainen vastaa omalta osaltaan siitä, onko mukana tämänkaltaisessa keskustelussa. Joskus tehokkaimmin vihapuhetta levittävät sitä vastustavat.

– Vihapuheen tuottajasta luodaan tuollin variksenpelätin, jota ilkutaan. Itse en ota Facebookissa kantaa tällaisiin julkaisuihin, sillä pelaisin vain vastapuolen pussiin, Risto Saarinen huomautti.

Tarja Mankkisen mukaan ilmiötä ruokkii nykyajan vaatimus siitä, että jokaisella on oltava vahva kanta asioihin.

– Kun on oltava vahva mielipide, siellä on vastassa joku jolla on yhtä vankka mielipide. Kaipaisin aikuismaista suhtautumista asioihin.

– Toivottavasti vihapuheesta tulisi yhtä noloa kuin aikoinaan muodikas tupakointi nyt on.

Virtuaalitorstain keskustelut ovat katsottavissa tallenteina liveto.fissä 2.6. asti. Tallenteen katsominen vaatii kirjautumisen.

Kunnioittava keskustelu esillä myös ensi vuonna

Viime viikolla järjestetty #Yhdessä2021-virtuaalitorstai oli ennakkotapahtuma ensi vuonna Oulussa järjestettäville Kirkkopäiville.
Kirkkopäivät pidetään 20.–22. toukokuuta. Tapahtumapaikkoina ovat Oulun teatteri, tuomiokirkko, Keskustan seurakuntatalo ja Rotuaari.
– Tavoitteena on live-tapahtuma, mutta voimme käyttää myös hybridimallia, kertoo koordinaattori Petri Satomaa.
Kirkkopäivät siirtyi vuodella eteenpäin koronan vuoksi. Teemana säilyy avoin keskustelu, kuunteleminen ja kunnioittava kohtaaminen.

Anna palautetta jutusta

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä