Kysely selvitti kaupunkilaisten mielikuvia seurakunnasta – Oulun vahvuutena auttamistyö korona-aikana

25.5.21

Kaupungeissa asuvien suomalaisten suurimmat odotukset kirkkoa kohtaan liittyvät auttamiseen. Tuoreen kyselyn mukaan oululaisvastaajat ovat tyytyväisiä seurakuntien tarjoamaan apuun ja tukeen koronakriisin aikana.


Kuvat: Elsi Salovaara .

Kaupungeissa asuvien suomalaisten suurimmat odotukset kirkkoa kohtaan liittyvät auttamiseen. Kahdentoista suuren kaupungin alueilla helmi–maaliskuussa tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että seurakuntien toivottiin ennen kaikkea pitävän huolta vanhuksista, huolehtivan vähäosaisista ja tukevan ihmisiä elämän kriiseissä.

Oulussa vastaajat olivat tyytyväisimpiä seurakuntien tarjoamaan apuun ja tukeen koronakriisin aikana. Silti kyselyyn vastanneet oululaiset myös kokivat, että auttamistyötä on syytä tehostaa.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan tiettyjen seurakuntien tekemien asioiden tärkeyttä ja toisaalta sitä, miten seurakunnat niissä onnistuivat.

Suurimmat erot odotusten ja onnistumista koskevien mielikuvien välillä olivat vanhuksista huolta pitämisessä, vähäosaisista huolehtimisessa sekä elämän kriiseissä tukemisessa. Myöskään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemisessa mielikuvat onnistumisesta eivät vastanneet odotuksia.

Parhaiten odotukset ja mielikuvat onnistumisesta vastasivat toisiaan monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä sekä kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville. Myös odotukset ja onnistuminen maahanmuuttajien tukemisessa vastasivat toisiaan keskimääräistä paremmin. Samat havainnot löytyvät myös valtakunnallisista tutkimustuloksista.

Tutkimustulokset huomioidaan toiminnan suunnittelussa

Suunnilleen puolet vastaajista (48%) kertoo mielikuvansa Oulun seurakunnista olevan neutraali, 37 prosenttia kuvaa mielikuvaa myönteiseksi ja 7 prosenttia erittäin myönteiseksi. Kielteinen tai erittäin kielteinen mielikuva oli vastaajista 8 prosentilla.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvailemaan seurakuntaansa yhdellä laatusanalla. Oulun tuloksissa eniten käytettyjä kuvailevia sanoja olivat ”hyvä” ja ”toimiva”.   Valtakunnallisissa tuloksissa eniten käytettyjä adjektiiveja olivat ”hyvä” ja ”etäinen”.

Valmiilla sanapareilla mitattuna seurakuntia pidetään Oulussa luotettavina, uskottavina, avoimina ja suvaitsevaisina, mutta toisaalta myös rutiininomaisina, kangistuneina, varovaisina ja konservatiivisina.  Tulos noudattelee valtakunnallisten tulosten linjaa.

– Koronapandemian aikana olemme kuitenkin myös onnistuneet jossain, sanoo Oulun yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen.

– Seurakunnat tehostivat yhteistyössä eri tahojen kanssa diakonista toimintaansa ja jumalanpalvelukset ja nuorisokasvatuksen toiminta siirrettiin todella nopeasti verkkoon. Paikallisella tasolla kirkko on kriisissäkin ollut mukana ihmisten elämässä.

Pesosen mukaan on totta, että kirkko näyttäytyy ehkä värittömänä ja ei niin rohkeana. Samalla se koetaan kuitenkin turvallisena tahona.

– Tältä pohjalta on hyvä tehdä rohkeampiakin avauksia tulevaisuudessa, jotta kirkon ikuinen sanoma tavoittaa ihmiset.

Yhtymäjohtaja Pekka Asikainen kertoo, että tutkimuksen antamia signaaleja kuunnellaan Oulun seurakuntayhtymässä tarkalla korvalla:

– Oulussa henkinen ilmasto on vielä varsin kirkkomyönteinen, mutta tämänkin tutkimuksen perusteella voi sanoa, että kehitettävää on, jotta emme jäisi etäiseksi.

Asikaisen mukaan yhtymän strategiatyön painopisteissä näkyy vahvasti vähäosaisten ja tukea tarvitsevien auttaminen, jota meiltä odotetaan.

– Lisäksi haluamme ehkäistä vastakkainasettelua ja rakentaa oman työmme kautta kaupungistamme entistä yhteisöllisempää paikkaa.

– Samalla tuomme kirkkoa entistä lähemmäksi ihmisten arkea. Suunnitelmissa on muun muassa auttamistyöhön kytkeytyviä hankkeita, joissa teemme verkostomaisesti yhteistyötä muiden kaupungin toimijoiden kanssa, Asikainen sanoo.

Kirkolta odotetaan myötätuntoa ja konkreettista apua

Verkkokyselyyn vastasi 6 796 kaupunkilaista Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Jyväskylässä, Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Seinäjoella sekä Turussa ja Kaarinassa.

Kun odotuksia seurakuntaa kohtaan tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, eniten toivottiin vanhusten, nuorten, lasten ja vähäosaisten auttamista ja tukemista. Vastaajien oma suhde kirkkoon ei vaikuttanut asiaan juurikaan, vaan kirkkoon kuuluvilla ja kirkkoon kuulumattomilla korostuivat samat asiat.

Seurakuntien rooli auttajana ja ihmisten tukena koetaan tärkeäksi erittäin laajasti suomalaisten keskuudessa ja eritoten se näkyy kaupungeissa.

– Kysely kertoo, että suomalaiset odottavat seurakunnilta konkreettista työtä kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Havainto haastaa seurakuntia pohtimaan paitsi resurssien suuntaamista myös entistä selkeämmin viestimään lähimmäisenrakkauden merkityksestä osana kirkon uskoa ja perustehtävää, pohtii Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola.

Suomalainen kohtaa kirkon hautausmaalla tai mediassa

Kun vastaajilta kysyttiin, missä he ovat kuluneen vuoden aikana seurakuntia kohdanneet, kärkeen nousivat uutismedia, hautausmaat ja kirkolliset toimitukset.

Yli puolet sanoi kohdanneensa oman alueensa seurakunnan esimerkiksi seurakuntalehdessä, muissa lehdissä, televisiossa tai mainoksissa. Lähes puolet vastaajista kertoi kohtauspaikaksi hautausmaan. Noin joka neljäs kaupunkilainen oli osallistunut johonkin kirkolliseen toimitukseen.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko