Psalmit pursuavat iloa, surua, epätoivoa, kiitosta

Onko omia tunteita välillä vaikea pukea sanoiksi? Raamatun psalmit saattavat kuvata niitä yllättävän osuvasti.

||

Kun koronapandemian vakavuus alkoi selvitä keväällä 2020, tarttui moni hartauden pitäjä kriisin herättämiin epävarmuuden ja pelon tunteisiin.

Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä havaitsi, että hartauksissa lainattiin tuolloin usein Psalmien kirjasta.

Niemelä ei lainauksien yleistymistä ihmetellyt, sillä 150 psalmista koostuvassa Vanhan testamentin kirjassa on läsnä elämän koko tunnekirjo.

– Psalmitekstien kirjoittajat tunsivat avuttomuutta, epävarmuutta, pelkoa ja hämmennystä, kuten mekin oman aikamme kriisin edessä.

Dramaattiset tunteet valloillaan

Niemelä kuvailee psalmien tunnemyrskyjä läpikotaisin aidoiksi ja rehellisiksi.

– Niissä on läsnä äärimmäinen ilo yhtä lailla kuin raskas toivottomuus. ”Olen jäänyt yksin, kuin olisin jo kuollut”, sanoo psalmin 88 kirjoittaja Jumalalle.

Niemelä kertoo miettineensä, voiko maalaileva ja peittelemätön tunteiden näyttäminen olla nykyihmisestä jopa hämmentävää.

– Olemme länsimaissa tottuneet siihen, ettei omia sisimpiä tuntemuksia herkästi sanota ääneen.

Niemelä korostaa, että tunteiden ilmaiseminen ja niiden käsitteleminen on tärkeää. Jos avautuminen toisille ihmisille on hankalaa, on hyvä, jos tunteitaan tilittää avoimesti Jumalalle.

– Kun kokemansa puhuu läpi, se tuo vapautta ihmismieleen. Ajattelen, että psalmit yllyttävät meitä puhumaan rehellisesti Jumalalle. Ne antavat monille meidän kokemuksillemme sanoja.

– Puretut tunteet tuovat rauhaa ja auttavat jatkamaan elämässä eteenpäin.

Psalmeissa on runsaasti vihamielisyyttä

Vaikka Psalmien kirjan kirjoittajien tuntemukset ovat tuttuja tämän ajan ihmisille, saattaa teksteistä silmille hypätä esimerkiksi väkivaltainen kostopuhe. Psalmissa 94 rukoillaan avuksi koston Jumalaa: ”Kunpa surmaisit, Jumala, väärintekijät”.

Niemelän mielestä on hyvä tietää, mitä tällaisen vihamielisyyden taustalla on eikä vain ohittaa vihaa ja kostoa kuvaavat jakeet.

– Meidän on oikeusvaltiossa vaikea ymmärtää, että kostonhalu olisi motiivi kääntyä Jumalan puoleen.

Niemelän mukaan oikeudenmukaisuus siinä mielessä kuin me siitä tänä päivänä puhumme, ei ole Vanhan testamentin todellisuutta.

– Meillä oikeusjärjestelmä pitää huolen, että väärintekijät tuomitaan. Vanhan testamentin maailmassa tilanne oli kokonaan toisenlainen: oikeuden saaminen ei ollut itsestäänselvyys.

– Oikeutta jakavien keskuudessa rehotti muun muassa korruptio: rikkaat saattoivat vaikuttaa ratkaisuihin rahoillaan, Niemelä kertoo.

– Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset saivat psalmien kirjoittajat rukoilemaan, että Jumala toimisi ja laittaisi asiat järjestykseen. Jumala oli heidän turvansa.

Jumalaa rukoiltiin tuomarina

Jumalasta käytetään Vanhassa testamentissa myös oikeuteen liittyviä kielikuvia. Hän on tuomari ja nimenomaan vanhurskas eli oikeamielinen tuomari. Jumala tuomitsee ”niin kuin on oikein”.

Niemelä toteaa, etteivät epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ole vieraita nykyihmisellekään esimerkiksi työyhteisössä.

– Psalmit kuvailevat avoimesti, miltä tuntuu, kun oikeus ei tapahdu.

– Ehkä meidänkin toivomuksemme on, että Jumala tuo lopulta oikeutta keskellemme – oman aikataulunsa mukaan.

Mitä Psalmit ovat?

  • Raamatun psalmit ovat varhaisten kristittyjen rukouksia, runoja ja lauluja.
  • Psalmitekstit ovat syntyneet vuosituhannen aikana. Lopullinen kirjan kokoonpano oli valmiina noin 200–180 eKr.
  • Psalmien kirjaa voidaan verrata monessa mielessä virsikirjaan: psalmeja käytetään myös jumalanpalveluksessa ja henkilökohtaisessa hartauden harjoituksessa.
  • Psalmeja on niiden historian aikana yhdistelty ja järjestelty. Oma ryhmänsä ovat muun muassa valitus, – ylistys- ja kiitospsalmit sekä viisaus- ja opetuspsalmit. Jälkimmäisissä puhutaan esimerkiksi rikkauden turhuudesta ja ihmisen elämän rajallisuudesta.
  • Psalmit olivat tärkeitä myös Uuden testamentin kirjoittajille. Jeesus rukoili ristillä ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? ” Samankaltainen murheen ja toivottomuuden valitus on psalmissa 22 .
  • Psalmit eivät ole pohdintoja Jumalasta, vaan niissä ihminen puhuu Jumalalle, ja Jumala ihmiselle. Suuri osa psalmiteksteistä on minä- tai me-muodossa.
  • Psalmeja on kirkkovuoden jokaiselle pyhäpäivälle ja myös arkipäiville. Ensi sunnuntain teksti on Ps. 104:27–35 Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra ja odottavat ruokaansa ajallaan.

Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää