Nuori saattaa käyttää mieluisan rippiristin valintaan monta päivää

1.6.21

Rippiristin suosio on säilynyt vuosikymmenestä toiseen. Ristiä tullaan usein ostamaan myöhemminkin, jos sitä ei ole saatu lahjaksi.


Teksti: Riitta Hirvonen .

Kiiminkiläinen Riku Väisänen sai rippiristin lahjaksi kaksi vuotta sitten rippijuhlassaan. Juhlapäivän jälkeen Väisänen ei ole ottanut hopeista korua pois kaulastaan. Hän kehuu kummeiltaan ja vanhemmiltaan saamaansa ristiä hienoksi lahjaksi.

Väisänen sanoo, ettei hän tulkitse ristin käyttämistä jonkinlaisena henkilökohtaisena uskontunnustuksena.

– Nuorten kaulassa risti on aika yleinen koru. Se voi ilmaista uskoa, mutta ei välttämättä, vaan on koru muiden korujen joukossa.

Kiimingin seurakunnan isosia yhteiskuvassa. Tapaamisessa vain yhdellä ei ollut ristiä kaulassa, koska koru oli kadoksissa. Kuva: Aulikki Rinta-Säntti

Väisäsen mielestä risti rippilahjana on säilyttänyt suosion vuodesta toiseen.

– Kyllä sitä toivovat lahjaksi myös monet tämän kesän rippikoulunuoret. Itselleni oli selvyys, että saan ristin rippilahjaksi, sillä niin myös isoveljeni oli saanut.

Osa nuorista pettyy, jos ristiä ei tulekaan

Sanna Piira kauppakeskus Zeppelinin Sunkorusta toteaa paikkansa pitäväksi Riku Väisäsen arvion siitä, että ristit ovat toivottuja rippilahjoja myös nykynuorille.

– Ristejä ostetaan läpi vuoden ja nyt eletään rippiristien sesonkiaikaa. Kysyntä on kovaa.

– Nuorille tuntuu olevan tärkeää saada risti rippilahjaksi. Jos sitä ei jostakin syystä konfirmaatiopäivänä olekaan lahjojen joukossa, ristiä saatetaan tulla hieman pettyneenä myöhemmin ostamaan vanhempien kanssa.

Piira kertoo, että ristin valintaan voidaan käyttää paljon aikaa.

– Joskus liikkeessämme käydään useita kertoja ennen kuin ostopäätös syntyy.

Perusristien lisäksi kysyntää on persoonallisille koruille

Tiina Tikkanen Kulta-Centeristä kertoo ristimuodin muuttuneen vuosien saatossa.

– Nykyisin suosiossa ovat persoonalliset ristit, jotka sopivat käyttäjän tyyliin.

– Usein nuoret itse tulevat valitsemaan sopivia malleja, joita sitten vinkataan vanhemmille tai kummeille rippilahjaksi.

Tikkanen on huomannut saman ilmiön kuin Sanna Piira:

– Lahjan valintaan käytetään selkeästi aiempaa enemmän aikaa. Nuoret haluavat löytää itselleen mieluisan mallin, jotta korua tulee varmasti käytettyä.

Valintaa ei helpota se, että ristikorujen tarjonta on laajentunut viime vuosina.

– Uusia malleja on tullut markkinoille paljon. Usein risteissä on koristeellisuutta, näyttäviä yksityiskohtia ja osassa tyyliteltyjä ristin muotoja.

Tikkanen huomauttaa, että viime aikoina erityisesti suosiossa ovat olleet kotimaisten koruvalmistajien ristikorut.

Myös aikuiset ostavat ristejä itselleen

Mervi Rohkimainen Limingantullin Prisman Kultajousesta ei ole huomannut, että esimerkiksi enkeli- tai siipikorut olisivat yleistyneet rippilahjoina.

– Ristit pitävät pintansa, vaikka joskus ostaja saattaa epäillä, tuleeko nuorella kuitenkaan pidettyä korua.

Rohkimaisen mukaan korona-aikana myös aikuiset ovat ostaneet itselleen ristejä.

– En tiedä, onko tässä kyse laajasta ilmiöstä.

– Rististä saatetaan hakea turvaa aikana, jolloin tulevaisuus tuntuu epävarmalta, hän arvioi.

Anna palautetta jutusta täällä

 

Risteillä on tarinansa

Liittyykö rippiristiisi jokin tarina? Kerro se meille. Tällaisen pyynnön Haukiputaan seurakunta esitti alkuvuodesta Rauhan Tervehdyksessä. Tässä kaksi seurakunnalle lähetettyä tarinaa:

”Olin kesällä menossa rippileirille ja keväällä minulla oli harrastusporukan valmennusleiri Teneriffalla. Äitini oli mukana huoltajana ja eräänä päivänä hän lähti shoppailemaan. Sillä reissulla äiti oli löytänyt jotain, mitä hän ei suostunut näyttämään minulle heti. Konfirmaatiopäivänä sain aukaista paketin, josta löytyi kaunis kultavihreä koru. Vihreä ”jalokivi” oli Teneriffan laavakiveä. Minä sain tuolloin kauneimman korun mitä olin koskaan nähnyt.” Lea

”Rakas Anja-mummu antoi minulle rippiristin. Koru on siro ja siinä on pieni timantti keskellä. Alkuperäisen ketjun vaihdoin aikuisena vahvempaan. Risti on ollut kaulassani elämäni tärkeinä päivinä, kuten häissäni ja mummun hautajaisissa. Eräällä saunareissulla risti katosi. Etsin sitä itkun kanssa. Risti löytyi ketju katkenneena laiturin lautojen raosta. Kun mummu antoi korun, hän totesi, että et sitten anna sitä jollekin pojalle.” Maria

Haluatko sinä kertoa omat rippiristimuistosi?

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kiimingin seurakunta