Hartaus sunnuntaille 29.8.

Onko sinulla ystävää ja lähimmäistä, jolle voit kertoa omia asioitasi ja tulla lohdutetuksi? Jos sinulla ei vielä ole, rukoile sitä Jumalalta, kehotetaan hartauskirjoituksessa.

Ystävän lähelläolo lohdutti

Kävelen kesäaamuna puutarhassani. Aamusilmilläni näen eri asioita kuin myöhemmin päivällä. Katse on yön jälkeen herkempi huomaamaan sen ihmeellisen kauneuden, joka on jokaisessa lehdessä ja kukassa.

Kierroksen jälkeen palaan aamupalalle. Kiire on loma-aamuina poissa ja siinä istuskellessa on hyvä miettiä ja olla omissa ajatuksissa.

Eräänä erityisen kauniina ja lämpimänä aamuna tuli tunne, että haluan jakaa tämän kokemukseni jonkun ystävän kanssa. Odottelin kellon tulevan sen verran, että voisin laittaa viestiä.

”Tuletko aamupäiväkahville?”, kirjoitin. ”Voin tulla, kiitos kutsusta”, ystävä vastasi.

”Kiva, tervetuloa” vastasin ja aloin pikaisesti valmistautua vieraan tuloon. Kattaukseen löysin kirpputorilta hankkimani kukalliset kahvikupit, jotka mielestäni olivat sopivat juuri tähän hetkeen. Kahvi ja kakkupalat laitoin valmiiksi odottamaan keittiöön.

Siinä me sitten istuimme, vanhat tutut jo vuosien ajalta. Kahvi maistui erityisen hyvältä. Puhuimme puutarhasta, lapsista, työstä, kiireestä, jaksamisesta, menneestä ja tulevasta.

Olin kiitollinen saadessani omistaa ystävän – lähimmäisen, jolle saatoin kertoa murhettani ja ikävääni. Tulin lohdutetuksi ja sain toivoa tuleviin päiviin. Ilo ja kiitollisuus saivat minussa enemmän tilaa.

Onko sinulla ystävää ja lähimmäistä, jolle voit kertoa omia asioitasi ja tulla lohdutetuksi? Jos sinulla ei vielä ole, rukoile sitä Jumalalta.

Jumala on luvannut kuulla rukouksesi. Jumala vastaa rukoukseesi ajallaan, mutta luota, hetki voi olla hyvinkin lähellä.

Sinä, joka tunnet voimiesi riittävän, muista lähimmäistäsi ja mene yksinäisen luo. Koskaan emme voi tietää kuka milloinkin apua tarvitsee. Yhdessä hetkessä auttajasta itsestäänvoi tulla avuntarvitsija.

Yhdessä rukoilemme, että kristittyinä saamme palvelevaa rakkauden mieltä lähimmäisiämme kohtaan.

Oili Kajava
Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan lastenohjaaja

 

 

14. sunnuntai helluntaista
Psalmi: Ps. 112:5–9
1. lukukappale:
Ruut 1:8–11, 14–18
2. lukukappale: Room. 13:8–10
Evankeliumi: Mark. 12:41–44

Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Kristukselta saamme myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme hyväksi. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena.

 

 

Ps. 112:5–9
Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille,
sen, joka aina toimii oikeuden mukaan.
Oikeamielinen ei koskaan horju,
hänet muistetaan ikuisesti.
Ei hän pelkää pahoja viestejä
vaan luottaa vakain mielin Herraan.
Hän on vahva ja rohkea, ei hän pelkää,
ja pian hän katsoo voittajana ahdistajiinsa.
Hän antaa avokätisesti köyhille, hän toimii aina vanhurskaasti
ja kulkee pystyssä päin.

 

Ruut 1:8–11, 14–18
Noomi sanoi miniöilleen: ”Palatkaa kumpikin äitinne luo. Olkoon Herra teille hyvä, niin kuin te olette olleet hyviä vainajiamme ja minua kohtaan. Kunpa te Jumalan avulla saisitte molemmat uuden miehen ja löytäisitte turvan ja onnen hänen kattonsa alla.” Hän suuteli heitä, mutta he puhkesivat itkuun ja sanoivat: ”Ei, me tahdomme, että sinä viet meidät kansasi luo.” Silloin Noomi sanoi: ”Menkää takaisin, tyttäreni! Mitä syytä teillä on tulla minun mukaani? Enhän minä enää voi synnyttää poikia teille miehiksi.”

Miniät itkivät nyt vielä katkerammin. Viimein Orpa suuteli anoppiaan hyvästiksi, mutta Ruut ei suostunut eroamaan Noomista. Silloin Noomi sanoi: ”Katso nyt, kälysi lähti takaisin kansansa ja jumalansa luo. Lähde sinäkin kälysi mukana.” Mutta Ruut sanoi: ”Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne minut haudattakoon. Rangaiskoon minua Jumala nyt ja aina, jos muu kuin kuolema erottaa minut sinusta!” Kun Noomi käsitti, että Ruut oli lujasti päättänyt seurata häntä, hän ei puhunut siitä sen enempää.

 

Room. 13:8–10
Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset. Käskyt ”Älä tee aviorikosta”, ”Älä tapa”, ”Älä varasta”, ”Älä himoitse”, samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.

 

Mark. 12:41–44
Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: ”Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.”

 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää