Angolalaisia naisia opiskelemassa lukemista kirkon lukutaitokampanjassa.
Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. Kuva on kirkon lukutaitokampanjasta Angolassa.

Millaista on lukutaidottoman ihmisen elämä?

31.8.21

Kun Ouluun muuttanut Xaawa oppi lukemaan, hän lakkasi häpeämästä. Häpeän tilalle astui itsenäisyys.


Teksti: Marita Ahlgren . Kuvat: Kirkon kuvapankki / Pirre Saario .

Somaliasta kotoisin oleva Xaawa kulkee oululaisessa ruokakaupassa ja valitsee tuotteita ostoskoriin. Häntä jännittää, kuinka suuri ostosten loppusummasta tulee. Arviointi on mahdotonta, sillä hän ei osaa lukea eikä tunne numeroita.

Kassalla paljastuu karu totuus: rahaa kuluu jälleen enemmän kuin mihin hänellä olisi varaa.

Tällaiset tilanteet olivat Xaawalle arkea vielä muutama vuosi sitten. Ruokamenot kohtuullistuivat, kun kauppaan seuraksi lähtenyt ystävä opasti kerta toisensa jälkeen, mitä kannattaa ostaa.

Lopullisesti tämän ja monen muun ongelman ratkaisi vasta lukutaidon oppiminen.

Vain perheen pojat opiskelivat

Xaawa syntyi Somalian pääkaupungissa Mogadishussa vuonna 1986. Perheessä oli kolme tytärtä ja kaksi poikaa.

Lapsuudestaan Xaawa muistaa jatkuvan sodan. Koulua hän kertoo käyneensä 1–2 kuukautta.

– Perheemme oli vähävarainen. Kulttuurikin vaikutti siihen, että vain veljeni pääsivät kouluun, tytöille se oli mahdotonta.

Kun Xaawa saapui Suomeen turvapaikanhakijana marraskuussa 2015, hän puhui somalin kieltä, mutta ei osannut lukea tai kirjoittaa äidinkielellään.

Joku toinen kirjoittaa viestit puolestasi

Luku- ja kirjoitustaidon puuttuminen teki Xaawasta riippuvaisen muista ihmisistä. Esimerkiksi viestittely piti hoitaa jonkun toisen välityksellä.

– Jos sain vaikka WhatsApp-viestin, minun piti pyytää ystäviäni vastaamaan siihen puolestani silloinkin, kun viestin lähettäjä oli toinen somalialainen.

– Lukutaidottomuus sai minut tuntemaan itseni ujoksi. Ajattelin, että olen aikuinen enkä osaa edes omaa äidinkieltäni.

– Se oli niin vaikeaa, että minua alkaa vieläkin itkettää kun ajattelen sitä.

Lukutaito on avain itsenäiseen elämään

Oulussa Xaawa pääsi mukaan maahanmuuttajille suunnattuun valmistavaan opetukseen ja sen jälkeen peruskouluun. Suomen kielen oppiminen vei oleskeluluvan saaneelta naiselta kaksi vuotta.

Alku oli vaikea, sillä Xaawa ei ymmärtänyt opettajan puhetta. Hän hakeutui kuitenkin sisukkaasti Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistyksen toimintaan sekä Tyttöjen talolle ja kuunteli suomenkielistä keskustelua. Vähitellen kieli alkoi avautua ja lukemisen opettelu helpottui.

– Elämäni muuttui sen jälkeen aivan erilaiseksi. Lukutaito mahdollisti minulle itsenäisen elämän.

Lukutaidoton nainen on haavoittuvainen

Xaawa toteaa monen Suomeen maahanmuuttajana saapuvan tytön tarvitsevan tukea.

– On vaikeaa, jos et ymmärrä, mitä sinulle puhutaan. Kukaan ei halua olla sellainen.

– Lukutaidottomat tytöt eivät voi hankkia ammattia, eivät käyttää edes tietokonetta. Väkivaltaa kohdatessaan he eivät pysty hakemaan apua.

Lahteen muuttanut ja elokuussa lähihoitajan opinnot aloittanut Xaawa sanoo olevansa kiitollinen Suomen hänelle antamista mahdollisuuksista.

– Kun päätin peruskoulun kesäkuussa, kirjoitin kiitoskirjeen Suomelle. Säilytän sitä ja toivon, että voisin lukea sen joskus jossakin.

Haastateltavan nimi on muutettu hänen pyynnöstään.

Lukutaito ei ole itsestäänselvyys
YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta.
Unescon mukaan maailmassa on 773 miljoonaa lukutaidotonta nuorta ja aikuista. Koulunkäynnin ja lukutaidon aste on matala erityisesti Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa. Kaksi kolmasosaa lukutaidottomista on naisia.
Tänä vuonna lukutaitopäivän teemana on digitaalisen kuilun kaventaminen. Tuolloin kiinnitetään huomiota siihen, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut lukutaidon oppimiseen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä