Kävely tuulessa viesti ystävyydestä ja halusta edistää rauhaa yhteiskunnassa

23.9.21

Uskontojen yhteinen rauhankävely järjestettiin torstai-iltana Oulussa. Vastaava kävelytapahtuma oli samaan aikaan myös Helsingissä ja Turussa. Uskonto on voimanlähde pyrkimyksessä hyvään yhteiselämään, sanoo Katri Kuusikallio USKOT-foorumista.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Riitta Hirvonen .

Reilun 20 hengen kulkue käveli Oulussa torstai-iltana Toripoliisin patsaalta Rotuaarin lavalle. Kulkueen kärjessä kannettiin banderollia, jossa oli teksti Uskot yhteiskuntarauhan puolesta.

Kulkueeseen kuului edustajia Pohjois-Suomen islamilaisesta yhdyskunnasta, Oulun ortodoksisesta, katolisesta  ja luterilaisesta seurakunnasta sekä Oulun bahá’í-yhteisöstä.

Rauhankävely-tapahtuman pääjärjestäjä on USKOT-foorumi, joka on uskontojen yhteistyöjärjestö.

USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio, millaisia tärkeitä  asioita sinä olet oppinut eri uskontojen edustajilta?

– Olen oppinut kunnioittamaan heille tärkeitä asioita: juhlia, tapoja, historiaa, pyhiä paikkoja ja myös omasta näkökulmastani outouksia – onhan sellaisia omassa uskonnossani.

– Globaalista näkökulmasta elämme Suomessa erikoisessa tilanteessa: monissa maanosissa on totuttu useiden uskontojen rinnakkaiseloon ja siksi uskonnoista puhuminen on arkipäiväistä. Siihen totuin myös itse asuessani Tansaniassa.

– Uskontojen näkymistä ja arkipäiväistymistä toivon Suomeenkin. Kaikissa uskonnoissa tulkitaan pyhiä kirjoituksia ja uskontojen sisällä voi olla keskenään erilaisia tulkintoja. Tulkintojen kirjoa olisi hyvä saada näkyviin, erityisesti niiden uskontojen kohdalla, joilla on negatiivinen leima.

Millaisia ennakkoluuloja sinulta on väistynyt, kun olet ollut tekemisissä eri kirkkoihin kuuluvien ihmisten kanssa?

– Toisten uskontojen edustajien kanssa iloitsen siitä, että opin koko ajan uutta eikä vuorovaikutuksessa tarvitse tinkiä omasta identiteetistä.

– Samaistun helposti vähemmistöihin, koska oma lapsuuden taustani on kristinuskossa marginaalinen vähemmistöryhmä, esikoislestadiolaisuus. Tiedän, miltä tuntuu, kun omasta taustaryhmästä lähes kaikilla on jokin vahva mielipide.

– Mutta jokainen meistä haluaa tulla kohdatuksi omana itsenään ja kertoa, miten itse ajattelee. On surullista, että uskontojen suhteen pelon vuoksi jätetään paljon omia ajatuksia ilmaisematta.

Tiedän kokemuksen, miltä tuntuu, kun omasta taustaryhmästä lähes kaikilla on jokin vahva mielipide.

Millaisia asioita olet oivaltanut omasta uskonnostasi yhteistyössä eri uskontojen edustajien kanssa?

– Oli uskonto mikä vain, uskontoaan aktiivisesti harjoittavat ihmiset saavat kohdata yleisiä ennakkoluuloja. He joutuvat puolustamaan yhteiskunnallisessa toiminnassa ja julkisessa keskustelussa asiantuntemustaan ja vakuuttavuuttaan.

– Se on erikoista siksi, että kaikilla on jokin katsomus, joka vaikuttaa arvoihin ja käyttäytymiseen. Uskonto on tavallaan avoimempi kuin moni muu katsomus tai tiedostamaton arvomaailma. Salaamista reilumpaa on tuoda esille katsomuksensa ja keskustella niistä.

– Olemme kristittyinä Suomessa enemmistöä. Meidän tulisi puolustaa vähemmistöjä – tässä tapauksessa vähemmistöuskontoja – etteivät ne joutuisi yksin puhumaan omasta puolestaan. Enimmäkseen ihmiset harjoittavat uskontoaan rauhanomaisesti.

– Uskonto on voimanlähde ja motivaatio pyrkiä hyvään yhteiselämään. Uskonnon väärinkäyttämisestä johtuvat ennakkoluulot, syrjintä ja vihapuhe kohdistuvat rankasti heihin, jotka eivät ole millään tavalla syyllisiä siihen.

– Olen järkyttynyt siitä, miten paljon nuoret musliminaiset saavat osakseen vihaa. Kristittyjen pitäisi omaan tulevaisuuteen keskittymisen sijaan puolustaa vähemmistöjä, toimia yhdessä uskonnonvapauden ja uskontolukutaidon edistämiseksi – ja siten rakentaa yhteiskuntarauhaa.

– Yhdessä kuitenkin haluamme, että uskonnot saavat näkyä yhteisessä elämässä ja uskonnoista puhuttaisiin. Toimiva uskontojen vuoropuhelu voi olla mallina muillekin yhteiskuntaryhmille, miten kohdataan eri tavoin ajatteleva ihminen ja se olisi tässä ajassa erityisen tärkeää.

Uskonnon väärinkäyttämisestä johtuvat ennakkoluulot, syrjintä ja vihapuhe kohdistuu rankasti heihin, jota eivät ole millään tavalla syyllisiä siihen.

”Rakkautta kaikille eikä vihaa ketään kohtaan” toivottiin yhdessä kulkueen kyltissä.

Oulun rauhankävelyn koordinaattori, yliopistopastori Ari Savuoja, mitä sinä olet oivaltanut vieraiden uskontojen edustajilta?

– Tärkeimpänä sen, että voimme elää ja toimia yhdessä riippumatta uskonnollisista taustoistamme. Pystymme toimimaan rinta rinnan niiden arvojen puolesta, jotka ovat meille yhteisiä. Yhdessä voimme edistää muun muassa yhteiskuntarauhaa.

– Uskontojen esiintyminen yhdessä, vaikkapa nyt Oulun rauhankävelyllä, ei tarkoita uskontojen synkretismiä, toisiinsa sekoittumista ja yhteensulautumista. Uskontojen välillä on isoja eroja ja erot saavat jäädä. Ketään ei tule painostaa muuttamaan vakaumustaan tai uskoaan.

Uskontojen rauhankävely järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Oulussa. Etelä-Suomessa tapahtumia on järjestetty jo aiempina vuosina.

 

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen