Osallistuva budjetointi tekee tuloaan seurakuntiin

Osallistuvan budjetoinnin menetelmä on otettu käyttöön jo ainakin Tampereen seurakuntayhtymässä sekä Häneenlinna-Vanajan seurakunnassa.

Hämeenlinna-Vanajan alkuvuodesta pidetty nettiäänestys sai yli 900 ihmistä kertomaan, mihin asioihin haluavat seurakunnan käyttävän rahaa. Ylivoimaisesti eniten ääniä saivat ruokajakelu sekä auttamistyö.

Äänestyksen perusteella seurakunta antaa lisärahoituksen ruokajakeluverkostolle, joka jakaa kauppojen ylijäämäruokaa sekä EU-ruokaa vähävaraisille.

Seurakunta antaa lisää rahaa myös ihmisten auttamiseen ja rahallisiin avustuksiin diakoniatyön kautta.

Äänestettävänä olleiden hankkeiden budjetit liikkuivat 10 000–30 000 eurossa.

Tampereella puolestaan esitetään ensi vuoden talousarvioon varattavaksi 51 000 euron määräraha, jolla voidaan toteuttaa kaupunkilaisilta saatuja ehdotuksia.

Touko-kesäkuussa tekemissään ehdotuksissa tamperelaiset pitivät tärkeänä muun muassa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta seurakunnassa sekä yhteisöllisyyttä, ympäristökasvatusta ja ihmisten rinnalla kulkemista.

Suunnitelmana oli valita kärkiehdokkaat ja järjestää niistä kansalaisäänestys nyt syyskuussa. Ehdotuksia valitsemaan koottu työryhmä kuitenkin totesi, että kaikki toteuttamiskelpoiset uudet ehdotukset – kaikkiaan 39 – on mahdollista toteuttaa, eikä äänestystä tällä kertaa tarvita.

Tampereen seurakuntayhtymän johtaja Tapani Rantala toivoo, että osallistuva budjetointi innostaa seurakuntalaisia keskustelemaan toiminnan ja talouden sisällöistä sekä vaikuttamaan. Osallistuva budjetointi voi myös lisätä erittäin tervetullutta yhdessä suunnittelua ja yhdessä tekemistä, hän arvioi.

Yhtymäjohtaja totesi alkuvuonna, että osallistuvaan budjetointiin voidaan Tampereella osoittaa hankkeiden laajuudesta riippuen viisi- tai jopa kuusinumeroinen summa.

 Varmasti osallistuvalla budjetoinnilla aktivoitaisiin oululaisia – kunhan heidän päätettäväkseen annettava summa on sen kokoinen, että sillä on oikeasti merkitystä.

 

Oulun seurakuntayhtymässä ei toistaiseksi ole keskusteltu osallistuvan budjetoinnin käyttöönottamisesta.

– Itse suhtaudun ajatukseen myönteisesti. Luottamuselimissä asiaa ei ole käsitelty, mutta uskon että niin suhtautuisivat luottamushenkilötkin, sanoo Oulun seurakuntien talousjohtaja Arja Ahonen.

– Varmasti osallistuvalla budjetoinnilla aktivoitaisiin oululaisia – kunhan heidän päätettäväkseen annettava summa on sen kokoinen, että sillä on oikeasti merkitystä. Liian pieni summa ei innosta osallistumaan.

– Käsittääkseni vasta parissa seurakuntataloudessa ollaan ottamassa käyttöön osallistuvaa budjetointia. On hyvä kuulla niiden kokemuksia, jos meilläkin aletaan asiaa valmistella.