Partiolainen lupaa nyt kasvaa katsomuksessaan

7.10.21

"Katsomuskasvatuksesta halutaan luonteva osa partiotoimintaa. Ei niin, että tänään meillä on nyt tätä katsomuskasvatusta ja ensi viikolla opetellaan sitten puukon käyttöä", sanoo Oulun seurakuntien partiotyöntekijä Sanna Parkkinen.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Tero Takalo .

Vuosi 2021 on partiossa katsomuskasvatuksen vuosi.

– Katsomus ja katsomuskasvatus, kyllähän ne aika vaikeita termejä ovat, sanoo Sanna Parkkinen, partiolainen ja Oulun seurakuntien partiotyöntekijä.

Katsomus on ihmisen identiteetin osa. Sen rakennusaineita ovat esimerkiksi aatteet, arvot, uskonto sekä ihmisen suhde pyhään. Näistä muodostuva katsomus – voi käyttää myös termiä vakaumus – on ihmisen näkemys itsestä ja omasta suhteesta maailmaan. Katsomus vaikuttaa muun muassa ihmisen tapaan toimia yhteiskunnassa sekä suhteessa toisiin ihmisiin.

– Omille sudenpennuilleni ja seikkailijoilleni olen yrittänyt selittää katsomuksen olevan sitä, miten ihminen katsoo maailmaa ja sitä, mitkä asiat ihmiselle ovat elämässä tärkeitä. Itse voin katsoa maailmaa ”uskonnon silmälasien läpi”, mutta vieressäni olevalla ei ehkä ole mitään jumalaa. Silti myös heillä, jotka eivät usko, on jokin katsomus, Parkkinen selittää.

Nuorimmille partiolaisille eli 7–9-vuotiaille sudenpennuille ja ehkä vielä 10–12-vuotiaille seikkailijoillekin katsomus on hankala käsite hahmotettavaksi, mutta Parkkisen mukaan sitä vanhemmat jo ymmärtävät, että ryhmässä on eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

– Partiossa opetetaan, että voimme hyväksyä toinen toisemme ja voimme oppia toisiltamme. Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa voi yrittää tulla toimeen – se on ihan hyvä ohje kaikenikäisille, Parkkinen ajattelee.

Partioon kuuluu myönteinen asenne hengellisyyteen

Suomen Partiolaiset on järjestönä uskonnollisesti sitoutumaton. Partioliikkeeseen kuuluu oman uskon tai muun katsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen.

– Partiossa on tilaa kaikille. Nyt se näkyy ehkä paremmin kuin aiemmin, Parkkinen ajattelee.

Uskoa, uskontoa tai hengellisyyttä sivuavia aiheita on Parkkisen mielestä helpointa käsitellä lasten ja nuorten kanssa.

– Aikuisten ryhmissä näistä on monesti vaikeampaa keskustella, aihepiirit koetaan niin yksityisiksi. Lapset ja nuoret ovat avoimempia. Hyviä keskusteluja on käyty esimerkiksi partiorippikoulussa.

Partiossa mukana oleva sitoutuu partion arvoihin antamalla partiolupauksen. Viime vuoden marraskuussa partiolupaus uudistettiin. Kun partiolainen aiemmin lupasi parhaansa mukaan rakastaa Jumalaansa, omaa maataan ja maailmaa, toteuttaa oman partioikäkautensa ihanteita ja olla avuksi toisille, nykyisessä lupauksessa partiolainen lupaa elää maansa ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessaan ja toteuttaa ihanteita joka päivä.

Omasta katsomuksesta ja omasta uskosta on paremmin tilaa keskustella, nyt kun partiolupauksesta jäi pois Jumala-sana, Parkkinen ajattelee.

– Monet vanhat partiolaiset – ja kirkkoherratkin – pelkäsivät, että partion peruskirjan ja partiolupauksen uudistamisessa partiosta katoaisi usko. Jumalaa ei tosiaan enää kirjoiteta isolla j:llä mutta ei hengellisyys minnekään partiosta ole lähtenyt.

Valtaosalla Suomessa toimivista lippukunnista on taustayhteisönään evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta.

Parkkinen kertoo saaneensa pitkän linjan partiolaisilta ja partiolaisten kodeistakin viestejä, joissa pelättiin partion menevän pilalle uudistuksessa tai että lopputuloksena on ainakin partion etääntyminen kirkosta.

Parkkisen mielestä pelko yhteistyön vähenemisestä on ollut turha. Päinvastoin hänestä tuntuu, että partio on lähentynyt kirkkoa.

Toiminta on avointa eikä katsomusta kysellä

Kun lippukunnan taustayhteisönä on uskonnollinen yhteisö, lippukunta antaa ensisijaisesti sen tunnustuksen mukaista katsomuskasvatusta. Silti samalla on huomioitava katsomusten moninaisuus: kaikkien on saatava oman katsomuksensa mukaista kasvatusta.

– Partiotoiminta on kaikille avointa. Se tuo hiukan haastetta katsomuskasvatuksen toteuttamiseen, sillä partioon liittyvältä ei saa kysellä tämän katsomusta. Johtajien on vain kyseltävä rohkeasti kodeista, onko ok, että partion kokoontumisessa vierailee pappi tai voivatko kaikki tulla, jos vierailukohteena on kirkko.

Katsomukset on huomioitava monissa partioperinteissäkin. Kun kokoontumisen päätteeksi asetutaan käsi kädessä niin sanottuun sisaruspiiriin, voidaanko edelleen sanoa yhdessä ääneen Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä illasta? Vai pitääkö sanoa Hyvää yötä, onni myötä?

Katsomuskasvatuksesta ei haluta päälleliimattua

Lippukunnat saavat halutessaan apua katsomuskasvatukseen seurakunnan työntekijältä, jonka vastuualueeseen kuuluu partiotyö.

– Esimerkiksi silloin kun lippukunnassa toimii musliminuoria, me partiotyöntekijät eli sepot voimme auttaa luomaan yhteydet muslimiyhteisöön ja auttaa tukemaan siinä, miten muslimipartiolaisten katsomusta voidaan tukea partion kokoontumisissa, Sanna Parkkinen sanoo.

Katsomuskasvatus on partiossa vielä uusi käsite.

– Tavoitteena on saada siitä luonteva osa partiotoimintaa. Ei niin, että tänään meillä on nyt tätä katsomuskasvatusta ja ensi viikolla opetellaan sitten puukon käyttöä.

Johtajia tuetaan koulutuksen kautta. Parkkinen itse on menossa syksyn aikana ryhmänohjaajakoulutukseen antamaan 15–16-vuotiaille työkaluja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen.

 

  • Suomen Partiolaiset on järjestönä uskonnollisesti sitoutumaton. Partioliikkeeseen kuuluu oman uskon tai muun katsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen.
  • Katsomuskasvatus on termi, jolla kutsutaan ihmisen henkistä ja hengellistä kasvua edistävää kasvatusta.
  • Partion katsomuskasvatuksen tavoitteena on tukea lasta ja nuorta oman katsomuksen rakentumisessa ja sen toteuttamisessa. Tärkeänä pidetään myös toisten katsomusten kunnioittavaa kohtaamista. 

 Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit antaa palautetta jutusta!

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen