Ruskakööri janoaa haasteita

– Aluksi meitä oli kymmenkunta eläkkeelle jäänyttä, jotka ajattelimme vähän laulella aikamme kuluksi.

Näin kuvailee kiiminkiläiseen Ruskakööriin kuuluva Rauno Junttila kuoron alkutaipaletta. Kymmenessä vuodessa Ruskakööri on kasvanut noin 40 laulajan kuoroksi, joka esittää neliäänisesti isojakin teoksia.

Kuorolaisia on tullut mukaan Kiimingin lisäksi Oulusta, Haukiputaalta, Ylikiimingistä ja Yli-Iistä.

– Se johtuu meidän nimekkäistä ohjaajistamme. Sana on kiirinyt, kuorolaiset kehuvat kuoronjohtaja Risto Ainalia sekä aikaisemmin johdossa olleita Tuomo Nikkolaa ja Jarkko Metsänheimoa.

Suomalaisen messun nuottikirja on laulettu koirankorville

Ruskaköörin ohjelmistoon kuuluu hengellistä musiikkia, jumalanpalveluslauluja, kansanlauluja ja isänmaallisia kappaleita.

Eläkeikäisille suunnattuun kuoroon ei ole pääsyvaatimuksia. Haasteita ei silti kaihdeta. Ruskakööriläiset ovat ottaneet haltuun esimerkiksi Beethovenin säveltämän teoksen Te taivaat soikaatte kiitosta Herran.

Lähes koko ajan mukana on kulkenut Lasse Heikkilän säveltämä Suomalainen messu, jonka nuottikirja on Anneli Sillanpään käsissä myös haastatteluhetkellä.

– Tätä on laulettu niin paljon, että kirja on aivan kulunut, Sillanpää nauraa.

– Välillä tosin kysymme Ristolta, että eihän nyt ole tulossa mitään uutta harjoiteltavaa, laulajat sanovat pilke silmäkulmassa.

– Todellisuudessa se pitää vain yllä intoa, kun välillä on vaativaakin ohjelmistoa.

Harjoituksiin saavutaan termospullon kanssa

Ruskakööriläiset eivät tule joka toinen viikko pidettäviin harjoituksiin pelkästään laulamaan. Parituntisten treenien puolivälissä jokainen kaivaa esiin mukanaan tuomansa kahvit tai teet. Vuorossa on vartin seurustelutauko.

– Kuoro on tärkeä, koska täällä näkee muita, sanoo Birgitta Kontio.

Ruskakööri on monelle pariskunnalle yhteinen harrastus. Miehiä on mukana toistakymmentä.

– Osa kuorolaisista on tullut mukaan ensin itsekseen ja houkutellut sen jälkeen mukaan puolison, laulajat kertovat.

Ulla Junttilalle Ruskaköörissä laulaminen on myös hengellisyyden hoitamista.

– Sitä tukevat laulut, mutta myös hartaus, jonka joku kuorolaisista pitää harjoitusten päätteeksi, Junttila toteaa.

Risto Ainali teki työuransa kanttorina ja Oulun konservatorion urkujensoiton lehtorina. Kuoroja hänellä oli johdettavanaan koko ajan. Toukomettiset-kuoron jälkeen tuli vuosien tauko ennen siirtymistä Ruskakööriin vuonna 2014.

– Ehdin jo kaivata porukkaa, jonka laulua johtaa.

Laulaminen hoitaa ääntä

Ruskakööri on saanut nimensä laulajien elämänvaiheen mukaan.

– Olemme elämän ruska-ajassa, loistamme vielä kerran, muotoilee Birgitta Kontio.

Anneli Sillanpää toteaa ikääntymisen vaikuttavan ääneen. Joissakin kuoroissa on tämän vuoksi yläikäraja.

– Toisaalta laulaminen auttaa pitämään ääntä kunnossa, hän muistuttaa.

Kuorolaiset huomasivat puolentoista vuoden koronatauon tehneen äänelle hallaa. Nyt tavoitteena on, että jokainen laulaisi itsekseen päivittäin.

Parhaillaan Ruskakööri harjoittelee kymmenvuotiskonserttiaan varten. Kaikille avoimessa, maksuttomassa konsertissa kuullaan hengellistä musiikkia, josta osa on Tuomo Nikkolan ja Risto Ainalin sovituksia. Ohjelmassa on myös Nikkolan tilaisuutta varten säveltämä Matkamiehen mieli palaa.

Ruskaköörin 10-vuotisjuhlakonsertti 14.11. klo 18 Kiimingin seurakuntakeskuksessa.