Kuva: Pixabay

Hartaus jouluaatolle: Pyhän äärellä

24.12.21

Karaokebaarien enkelit ovat jouluna saman pyhän äärellä kuin kirkasääniset jouluevankeliumin lapsekkaan varmat viestintuojat. Vapahtaja syntyy meistä jokaiselle, kirjoittaa Rebekka Naatus hartaustekstissään.


Ollaanko enkeleitä toisillemme? Tämä Jope Ruonansuun enkelilaulu tuntuu usein paljon tutummalta kuin jouluevankeliumin Jumalan kunniaa kailottava taivaallinen ilmestys. Baarin pöydän äärellä toivotaan pientä hetkeä, jossa jaksaisi luottaa rakkauden ikuisuuteen. Taustalla kuuluu kuitenkin ikuinen suru: olemme lopulta jokainen yksin, mutta jos hetkeksi löytää toisen lähelle, on kuin pääsisi enkelin siipien suojaan.

Jouluevankeliumin alussa kuvattavien ihmisten tilanne vaikuttaa keskeneräiseltä ja huonosi suunnitellulta. Aivan samanlaiselta hapuilulta kuin Ruonansuun kapakan ihmisten.

Joosef ja Maria ovat liikkeellä varsin heikoin eväin: viimeisillään raskaana ja ilman tietoa kunnollisesta majoituksesta. Paimenet puolestaan yllätetään työn touhussa ilman ennakkovaroitusta.

Mutta jouluevankeliumin enkelit! He täräyttävät tarinaan täydellä tohinalla ja jumalallisella varmuudella. Taivaalliselta sotajoukolta ei toki muuta voi odottaakaan.

Muistoissani lapsuuden joulunalusajat kuluivat kuusen hopeanauhaisena enkelinä. Tavoitan yhä sen valoisan ja kirkkaan tunteen, jossa kerron Vapahtajan syntymästä ”kaikelle kansalle”. Koin olevani tärkeässä tehtävässä.

Jos maanpäällistä vastinetta jouluevankeliumin enkelille haluaa etsiä, niin se voi löytyä juuri suorasta ja kritiikittömästä lapsen katseesta, hänen luottamuksestaan ja varmuudestaan. Aikuiselle sopii paljon paremmin Ruonansuun surumielinen elämää nähnyt hapuilu.

Karaokebaarien enkelit ovat jouluna silti saman pyhän äärellä kuin kirkasääniset jouluevankeliumin lapsekkaan varmat viestintuojat. Vapahtaja syntyy meistä jokaiselle.

Rebekka NaatusKirjoittaja on helsinkiläisen Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö

 

 

Teille on syntynyt Vapahtaja!

Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: ”Tänään on teille syntynyt Vapahtaja.” Jouluyön messu (enkelten messu) on suuressa osassa kristikuntaa joulunvieton päätapahtuma.

Ps. 96:1–3, 6–10
Laulakaa Herralle uusi laulu!
Laula Herralle, maa, laulakaa Herralle, maan asukkaat!
  Laulakaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään!
  Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänenavustaan.Julistakaa hänen kunniaansa,
ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kaikille kansoille.
  Hänen on loisto ja hänen on kunnia,
  hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus. Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herra,
tunnustakaa Herran kunnia ja voima,
tunnustakaa hänen nimensä kunnia!
  Tuokaa hänelle uhrilahjat,
  astukaa hänen pyhäkkönsä pihaan,
  kumartukaa hänen pyhän kirkkautensa eteen!Vaviskoon koko maa ja pelätköön häntä.
Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas!

Jes. 9:1–6

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,
näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,
loistaa kirkkaus.
Sinä teet runsaaksi riemun,
annat suuren ilon.
He iloitsevat sinun edessäsi
niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan,
niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.
Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan,
valjaat, jotka painavat olkapäitä,
ja heidän käskijänsä sauvan
sinä murskaat,
niin kuin murskasit Midianin vallan.
Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat,
kaikki veren tahrimat vaatteetpoltetaan,
ne joutuvat tulen ruoaksi.
Sillä lapsi on syntynyt meille,
poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on
Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.
Suuri on hänen valtansa,
ja rauha on loputon
Daavidin valtaistuimella
ja hänen valtakunnassaan.
Oikeus ja vanhurskaus
on sen perustus ja tuki
nyt ja aina.
Tämän saa aikaan
Herran Sebaotin pyhä kiivaus.

Tit. 2:11–14

Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.

Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää.

Luuk. 2:1–14

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
    

Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
    

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
      

– Jumalan on kunnia korkeuksissa,
      maan päällä rauha
      ihmisillä, joita hän rakastaa.

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko