Uusia ideoita ruokapöytään

Seniorin eväät -kurssilla opeteltiin laittamaan mutkatonta kotiruokaa hiukan uusilla tavoilla. Pääsimme mukaan Jäälin kappelilla kokoontuneen ryhmän viimeiseen kokkauskertaan.

Joulukuisena aamupäivänä Jäälin kappelilla häärää touhukas ryhmä. Neljä ikäihmistä on Seniorin eväät -ryhmän viimeisessä kokoontumisessa, ja mieli on haikea, joskin iloinen ja kiitollinen. Ryhmä aloitti yhdeksän hengen voimalla, tällä kertaa paikalle on päässyt neljä.

Ryhmän vetäjä Helena Paaso Pohjois-Pohjanmaan Martoista aloittaa kokoontumisen reseptien läpikäymisellä.

Tällä kertaa tehdään savukalapiiras, jouluinen salaatti, juustosarvet, marja-raejuustokimara sekä luumuvaahto. Ja tietysti keitetään kahvit. Kurssilaisten toiveesta tarkoituksena on myös tutustua erikoisempiin hedelmiin ja maistella niitä.

Kokkailua ja sosiaalista kanssakäymistä

Osallistujat ovat pääosin naisia, mutta onpa ryhmässä yksi mieskin. Alkujaan heitä oli kaksi. Paikalla oleva herra kertoo, että hän voisi hyvin toimia kuunteluoppilaana. Mutta kun kokkailut keittiössä alkavat, on hän innokkaasti mukana.

Ryhmäläiset kiittelevät Helena Paasoa. He kokevat, että toiminta on antanut paljon, myös sitä kaivattua sosiaalista kanssakäymistä.

– Ryhmäläiset tulivat nopeasti sinuiksi. Meillä on ollut tosi antoisaa ja mukavaa yhteistyöskentelyä. Mukana on koko ajan kulkenut tärkeä lisämauste, huumori, Paaso kertoo.

Reseptit ovat pääosin mutkatonta kotiruokaa, niissä suositaan kotimaisia raaka-aineita. Jokaiseen on lisätty jokin pieni ”twisti”.

– Kaikilla osallistujilla on kokemusta ruuanlaitosta. He ovat tehneet ruokia vuosikymmeniä, mutta pienillä muutoksilla tuttuihin ruokiin ja leipomuksiin saadaan uusia valmistusvinkkejä, ja uutta makua.

– Myös ruuan tarjollepanoon ja kattamiseen kiinnitetään huomiota, toteaa vetäjä.

Monipuolisuudesta ei tingitä

Kurssilaiset ovat testanneet Helenan antamia reseptejä myös kotona. Heistä on tärkeää, että ruokaa tulee kotona tehtyä joko itselle tai korkeintaan kahdelle hengelle, mutta monipuolisuudesta tingitä.

Eineksiin turvaudutaan harvoin, mutta esimerkiksi kaalikääryleet voidaan ostaa valmiina, koska ne ovat työläitä valmistaa.
Myös hedelmät, marjat ja vihannekset kuuluvat jokapäiväiseen syömiseen.

– Ruokaa tulee tehtyä isompiakin annoksia, loput voi pakastaa. Rasvan ja sokerin suhteen sitä osaa olla jo armollinen itselleen. Syömistä ei tule vahdittua tarkasti. Monipuolisesti syödään, herkkujakaan unohtamatta, kurssilaiset kertovat.

Uusi senioriruokakurssi mahdollisesti ensi vuonna

– Yhdessä tekeminen ja syöminen on mukavaa, sitä tullaan kaipaamaan. Koen, että tämä ryhmä on ollut tarpeellinen, kertoo eräs ryhmäläinen.

Helena vitsailee, pitäisikö ryhmäläiset jättää luokalle, jotta saataisi jatkaa vielä toisen kurssin verran. Ryhmäläiset kannattavat ajatusta.
Kiimingin seurakunnan diakonissa Jaana Kontio kertoo ihastuneensa heti Paason esittämään ideaan senioriruokakurssista.

– Olimme saaneet seurakuntalaisilta toiveita ikäihmisten ravitsemukseen liittyen, joten Helenan yhteydenotto tuli oikeaan aikaan.
Kurssilaiset etsittiin diakoniatyön kautta ja seurakunta antoi tilat käyttöön.

– Toivottavasti tämänkaltainen kurssi saa jatkoa. Mielessä on ollut myös hävikkiruokakurssi ikäihmisille, kertoo Kontio.

– Joulukuussa saadun alustavan tiedon mukaan Seniorin eväät -hanke voi jatkua vuonna 2022, ja se on oikein hyvä asia, iloitsee Helena Paaso.

=> Anna palautetta jutusta täällä


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää